Sopivasti rikkiä

Teollisuuden siirtymä kohti vähärikkisiä polttoaineita ja energianlähteitä on alentanut rikkilaskeumien määrää ilmakehästä. Kehitys on johtanut puhtaampaan ympäristöön, mutta toisaalta vähentänyt samalla rikkilaskeumaa peltoihin. 1990-luvulla 10–20 kilon rikkilaskeumat olivat tyypillisiä, kun nykyään rikin saanti ilmakehästä jää 1–2 kiloon hehtaaria kohden.  

Kasvi tarvitsee rikkiä kuitenkin saman verran kuin ennenkin. Siksi vähentynyt rikin saanti ilmakehästä on korvattava lannoituksella. Monet viljelijät ovatkin havahtuneet nurmien lisääntyneeseen rikintarpeeseen. Rikinpuutos heikentää kasvin typenkäytön tehokkuutta, ja siksi riittävä rikkilannoitus on tärkeä osa tasapainoista lannoitusta. 

YaraMila- ja YaraBela-lannoitteet sisältävät rikkiä 3–7,6 prosenttia. Mutta mistä tietää milloin rikkilannoitus on riittävää? Entä mitä haittaa liian korkeat rikkilannoitusmäärät aiheuttavat? 

Typpi–rikki-suhde kuvaa rikkilannoituksen riittävyyttä 

Rikki on tärkeä ravinne kasvin valkuaisaineiden ja entsyymien muodostuksessa. Rikin puutteesta kärsivä kasvi muuttuu vaaleanvihreäksi. Oireet muistuttavat läheisesti typen puutosta. Nurmilla rikinpuutos voi alentaa rehun raakavalkuaispitoisuutta ja typenkäytön tehokkuutta. 

Nurmilla rikkilannoituksen riittävyyttä kuvataan raaka-aineanalyysin tuloksista lasketulla typpi–rikki- eli N/S-suhteella. Nurmet kärsivät rikin puutteesta suhteessa typen määrään, jos N/S-suhde on yli 14. Mikäli N/S-suhde on 12–14 välillä, on nurmikasvusto kärsinyt piilevästä rikinpuutteesta. Tavoitteellinen N/S-suhde on noin 8–12. Tällöin nurmien rikkilannoitus on ollut riittävää. 

Kotkaniemen rikkiporraskoe  

Yara Kotkaniemen peltokokeessa vertailtiin rikittömän typpilannoitteen, eri määriä rikkiä sisältävien YaraBela-lannoitteiden sekä rikkipitoisen YaraVita THIOTRAC 300 -lehtilannoitteen riittävyyttä nurmen rikintarpeen tyydyttämisessä. Peltolohkon maalaji maalaji KHt, m, viljavuusrikki välttävä. Viljavuusfosfori ja -kalium olivat xxx. 

Ensimmäisen nurmisadon määrä nousi samassa suhteessa rikkilannoituksen lisääntyessä (Kuva 1). Samalla myös typenkäytön tehokkuus parani 40 prosenttia rikkilannoittamattomaan koejäseneen verrattuna. 

Rikkilannoituksen riittävyyttä kuvaava N/S-suhde osoitti, että rikitöntä CAN-lannoitetta käytettäessä suhde oli yli 17 ja nurmi kärsi selkeästi rikinpuutteesta. YaraVita THIOTRAC 300 -lehtilannoitus lisäsi satoa ja alensi N/S-suhdetta, mutta nurmi kärsi edelleen piilevästä rikinpuutteesta. 

YaraBela SUOMENSALPIETARI- ja YaraBela RIKKISALPIETARI -lannoitus alensivat N/S-suhteen välille 10–11. Tällöin rikki ole enää sadon määrää rajoittava tekijä.  

Vaihdettaessa YaraBela SUOMENSALPIETARI ja YaraVita THIOTRAC 300 (20,5 kg rikkiä/ha) -lannoitus YaraBela RIKKISALPIETARI -lannoitukseen (29 kg rikkiä/ha), ei yhdeksän kilon rikkilisälannoituksella saatu enää merkittävää lisäsatoa (40 kg ka/ha).  

Kaikissa YaraBela-lannoitekäsittelyissä rikkitase oli positiivinen (12–20 kg rikkiä/ha) eli lannoitteen sisältämästä rikistä jäi valtaosa käyttämättä (Taulukko 1). Sen sijaan rikittömällä CAN-lannoitteella rikkitase oli negatiivinen, ja korkea N/S-suhde kuvasi hyvin nurmen rikinpuutosta. 

Rikkilannoituksen riittävyyttä seurataan tilakokeissa  

Tilakokeissa rikkilannoituksen riittävyyttä seurattiin erityisesti karjanlannan täydennyksen yhteydessä. Karjanlanta sisältää hyvin vähän rikkiä, jolloin nurmen tarvitsema rikki onkin annettava täydennyslannoituksena. 

Tilakokeessa toinen nurmisato lannoitettiin joko YaraMila Y 4 -lannoitteella tai lietteen (30 t/ha) ja YaraBela RIKKISALPIETARIn (40N) yhdistelmällä (Taulukko 2). YaraMila Y 4 -lannoitetulla koejäsenellä sadon määrä oli 1500 kg ka/ha korkeampi sadon raakavalkuaispitoisuuden ollessa molemmilla 130 g/kg kuiva-ainetta.  

Rikkitase oli molemmilla koejäsenillä positiivinen ja N/S-suhde matala, eli nurmikasvusto sai riittävästi rikkiä maasta, eikä nurmi kärsinyt rikin puutteesta. Lietelannoituksen saaneen koejäsenen matalampi satotaso johtui kasvukauden kuivuudesta ja lietteen ravinteiden heikosta mineralisoitumisesta, ei niinkään rikkilannoituksen riittävyydestä.
 

Yaran lannoiteratkaisut nurmen rikintarpeeseen   

Yaran lannoitusratkaisut pohjautuvat tutkittuun tietoon kasvin ravinnetarpeesta. YaraMila- ja YaraBela-lannoitteet sisältävät rikkiä 3–7,6 prosenttia – juuri sopivasti rikkiä turvaamaan nurmen rikintarve.  

Lannoituksessa ei tule tavoitella rikin ylilannoitusta esimerkiksi ammoniumsulfaatilla, sillä se johtaa lisääntyneeseen kalkitustarpeeseen ja ylimääräisen rikin huuhtoutumiseen.