Yara Kotkaniemen lannoituskokeet ovat todistaneet pellon hyvän kasvukunnon ja monipuolisen ravinteiden saannin merkityksen sadontuotolle. Myös lannoitukselle saadaan tällöin paras vaste.
Koska fosfori lisää viljakasvuston biomassaa, se kasvattaa myös muiden ravinteiden tarvetta.
Kun pelto on hyvässä kasvukunnossa, myös juuret kasvavat hyvin ja mikrobien toiminta vapauttaa maasta ravinteita. Huonokuntoisessa pellossa lannoitukselle ei saa parasta mahdollista vastetta. Tämä näkyy erityisesti äärevissä sääoloissa.
Hyvän kasvukunnon ohella ravinteiden monipuolinen saanti ja mahdollisiin ravinnepuutosoireisiin reagoiminen ajoissa ovat avaimia onnistuneeseen satoon.
Ravinnepuutosoireiden tunnistaminen vaatii systemaattista lähestymistapaa, jossa apuna ovat lohkon viljelyyn liittyvät tiedot, kuten lohkon viljavuustutkimus, maalaji, maan pH, multavuus, kuivuus/märkyys/halla, lämpötila, eri kasvustoruiskutukset ja käytetty lannoite.
Lohkon maalajivaihtelun vuoksi puutosoireet eivät myöskään esiinny tasaisesti koko lohkolla, ja siksi havainnot kannattaa tehdä lohkon eri osista.
Typpilannoituksesta paras teho irti
Yara Kotkaniemen tutkimusaseman kokeet ovat todistaneet, että pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon. Varsinkin fosforilla, rikillä ja kaliumilla on huomattava vaikutus typen hyödyntämiseen viljelykasvissa.
Myös hivenravinteilla on vaikutusta. Jos hivenravinteiden viljavuusluvut ovat punaisella, näiden ravinnepuutosten korjaaminen parantaa typen ja myös muiden ravinteiden hyödyntämistä. Mailla, joissa pH on luokassa hyvä tai parempi, varsinkin ohralla on syytä varmistaa hivenravinteiden saanti ravinnepitoisuudeltaan sopivalla YaraVita-lehtilannoitteella.
Kalsium- ja magnesiumlannoitus hoituu useimmiten kalkituksella, mikä onkin ensisijainen tapa täydentää näitä ravinteita.
Kaliumin tarve seuraa typen tarvetta
Viljat tarvitsevat kaliumia määrällisesti yhtä paljon kuin typpeä, joten sitä pitää lisätä samassa suhteessa kuin typpilannoitusta. Kalium auttaa viljelykasvin juuria kestämään paremmin sääolojen nopeita muutoksia, kuten lämpötilojen ja kosteuden vaihteluita.
Kun viljelee nurmen jälkeen viljaa tai öljykasveja, tulee kaliumlannoitukseen kiinnittää erityistä huomiota.
Kaliumin tarve kannattaa hoitaa kylvölannoituksessa YaraMila-lannoitteella. Kasvukaudella havaittuun kaliumin puutteeseen voi käyttää YaraMila NK -lannoitetta.
Lievään kaliuminpuutteeseen viljoille sopii pensomis–korrenkasvuvaiheessa myös YaraVita SAFE K (2–5 l/ha).
Fosforiviljauutta kannattaa vaalia
Maassa vallitsee tasapaino maahan pidättyneen ja maanesteessä olevan fosforin välillä. Mitä vähemmän maassa on fosforia, sitä tiukemmin se sitoutuu peltomaahan ja jää kasvin ulottumattomiin. Näin käy erityisesti kasvukauden alussa, jolloin Suomessa on yleensä kylmä ja juurten kasvu vielä heikkoa.
Jos fosforiluku on punaisella, kaikilla viljalajeilla kokeissa saadut fosforilannoitusvasteet ovat huomattavia. Yara Kotkaniemen pitkäaikaisessa fosforilannoituskokeessa ohran sato nousee kumulatiivisesti fosforilannoituksen lisääntyessä, kun lohkon viljavuusluokka on huononlainen (Kuva 1). Koe osoittaa myös, että pitkään jatkuva fosforilannoituksen laiminlyöminen laskee maan fosforilukua ja satoja.
Nykyisillä lannoitussäännöksillä kerran laskenutta fosforiviljavuutta ei pysty nostamaan takaisin vihreälle tasolle. Siksi onkin tärkeää, että maan viljavuusfosforia ei päästetä punaiselle.
Kuva 1. Ohran kumulatiivinen sato pitkäaikaisessa fosforikokeessa. Kaikki ruudut saivat typpeä 120 kg/ha. Viljavuustutkimuksen mukaan lohkon fosforiluokka on huononlainen.
Varmista riittävä rikinsaanti jo varhaisessa vaiheessa
Pelloistamme 49 prosenttia on rikin osalta punaisessa luokassa (Eurofins Viljavuuspalvelu, 2021–2023). Rikin puutosoireet voivat näkyä viljalla jo 2-lehtivaiheessa, ja niitä ei kannata sekoittaa typenpuutosoireisiin. Rikin puute vähentää alkukasvukaudesta viljojen pensomista ja sitä kautta tähkien lukumäärää. Rikki on typen ohella tärkeä ravinne valkuaisen muodostumisessa. Rikinpuute aiheuttaa myös tuleentumisen viivästymistä.
Jos maan rikkiluku on alhainen, suurin osa rikistä kannattaa antaa kylvölannoituksena rikkiä sisältävällä YaraMila-lannoitteella ja täydentää myöhemmin YaraBela-lannoitteilla. Akuuttiin rikinpuutokseen ja valkuaisen nostoon tähkävaiheeseen sopii YaraVita THIOTRAC 300 (5,0 l/ha) ja Yara TYPPILIUOS N30.
Yara Kotkaniemen kokeissa rikkilannoituksella on saatu sadonlisää keskimäärin 710 kiloa hehtaarilta, kun maan rikkiluku on ollut luokassa välttävä.
Vinkki!
Viljavuustutkimuksen tuloksista kannattaa etsiä punaisella olevia ravinteita, ja valita sopivat lannoitteet sen mukaan. Punaiset leimat kertovat lisääntyneestä lannoitustarpeesta – sekä siitä, että lannoitukselle saa hyvin vastetta.