Mitä pitkäaikaisesta muokkauspohjakokeesta voi oppia?

Yara Kotkaniemen muokkauspohjakokeessa on tutkittu eri muokkausmenetelmiä samoilla paikoilla vuodesta 2003 lähtien. Kokeessa on kolme eri muokkaustapaa: kyntö, syksyinen sänkimuokkaus ja kylvö muokkaamattomaan sänkeen. Lisäksi kokeessa on eri typpitasoja. 

Kokeen kylvöt on toteutettu tähän saakka aina tavanomaisella kylvölannoittimella. Tänä vuonna koe kylvettiin ensimmäistä kertaa suorakylvökoneella. Tarkoituksena on saada erilaisilta kasvukausilta tietoa siitä, paljonko typpeä voi laittaa siemenen kanssa samaan vantaaseen, ja onko muokkauspohjalla merkitystä.  

Koe tehtiin kevätvehnällä, koska se on viljoista herkin kuivan kevään mahdolliselle orastumisen heikentymiselle. Maalajina koelohkolla on runsasmultainen hiuesavi. Maalajeista juuri jäykillä savimailla on suurin riski, että siemenvantaassa annettu lannoite kuivattaa siemenen ja sen ympäristön, heikentäen siten orastumista. 

Sänkeen kylvö toi parhaan sadon 

Koetulosten perusteella kevätvehnälle kannatti laittaa samaan vantaaseen kylvölannoituksena typpeä 120 kg/ha kylvöpohjasta riippumatta. Tämän lisäksi korrenkasvuvaiheen 40 typpikilon lisälannoitus YaraBela AXANilla kannatti. Kyseisellä typpimäärällä sato ja valkuainen olivat kaikilla kylvöpohjilla suurempia, kuin usein suositeltu 80–100 typpikiloa siemenvantaaseen. 

Suoraan sänkeen kylvö ja sänkimuokattuun pohjaan kylvö antoivat tänäkin vuonna suuremmat sadot kuin kyntö. Koejäsenellä, joka sai 120 kg/ha kylvölannoituksessa, kynnetyn sato oli 6030, sänkimuokatun 7050 ja suorakylvön 7430 kg/ha. Sadon valkuaispitoisuus kynnössä oli 10,7, sänkimuokatussa 11,9 ja suorakylvössä 11,2 prosenttia. 

Kynnetyssä koejäsenessä YaraBela AXAN -lisälannoitus korrenkasvuvaiheessa toi sadonlisää 900 kg/ha, valkuaisen ollessa 12,1 prosenttia. Sänkimuokkauksella sadonlisä oli 430 kg/ha ja valkuainen 13,1 prosenttia, sänkeen kylvössä puolestaan 620 kg/ha ja 12,4 prosenttia. 

Suuremmat sadot ja korkeampi valkuainen merkitsevät parempaa typen käytön tehokkuutta (NUE). 

Lannoitteen määrä ei vaikuttanut mikrobiaktiivisuuteen 

Eri muokkauspohjilta saadaan myös tietoa siitä, miten niiden fysikaalinen, biologinen ja kemiallinen viljavuus muuttuvat pitkän ajan kuluessa.  

Kokeesta mitattiin Solvita-testillä maaperän mikrobiologista aktiivisuutta 0–10 sentin ja 10–20 sentin syvyydessä. Testi mittaa mikrobien tuottamaa hiilidioksidin määrää. 

Mikrobiaktiivisuus oli suurinta sänkimuokatussa koejäsenessä sängen pintakerroksessa. Sänkimuokkauksessa orgaanista olkea ja sänkeä kertyy mikrobien käyttöön maan pintakerrokseen, eikä sitä haudata syvemmälle maahan, kuten kynnössä. 

Lannoitustypen määrällä ei ollut vaikutusta mikrobiaktiivisuuteen. 

Orgaanisen aineksen typpi viljan käyttöön 

Kokeessa selvitettiin syvämaanäytteiden avulla myös hiilen ja eri ravinteiden jakautumista maaprofiilissa 0–80 sentin syvyydessä. Kun muokkausta kevennetään, suurin osa oljesta jää happipitoisempaan pintakerrokseen, jossa mikrobitoiminta on vilkasta ja orgaanisesta aineksesta vapautuu typpeä viljan käyttöön. 

Pintakerrokseen kertyy vuosien mittaan eri hajoamisasteessa olevaa orgaanista ainesta, josta vapautuu typpeä pitkin kesää maaperän lämmetessä ja mikrobitoiminnan vilkastuessa. Tämä näkyi tänä kesänä selvästi myös lannoittamattomissa ruuduissa. 

Sänkimuokatuissa ja sänkeen kylvetyissä lannoittamattomissa ruuduissa kasvusto oli kesän mittaan rehevämpää ja tummemman vihreää kuin kynnetyissä ja lannoittamattomissa ruuduissa. Sänkimuokatut ja lannoittamattomat ruudut tuottivat satoa 3150 kg/ha, suoraan sänkeen kylvetyt ruudut 2900 kg/ha ja kynnetty nollaruutu 1130 kg ha. 

Kevennetty muokkaus jättää fosforin pintakerroksiin 

Suoraan sänkeen kylvettäessä sekä sänkimuokkauksessa fosforia kertyy pellon pintakerrokseen. 0–10 sentin syvyydessä viljavuusfosforiluku nousee yli 20 milligrammaan litralta. Erityisesti viileinä keväinä tämä on oraiden alkukehityksen kannalta suotavaa. Siemenillä on tällöin kylvövaiheessa enemmän fosforia saatavilla. 

Kynnettäessä lannoitefosfori sekoittuu koko kyntökerrokseen. Kynnössä viljavuusfosforia oli 0–20 sentin syvyydessä sama lukema, 12 milligrammaa litrassa, koko maakerroksessa.

YaraMila sopii siemenvantaaseen 

Orgaanisen aineksen määrä pintakerroksessa parantaa orastumista. Jos pintaa ei ole ennen kylvöä äestetty ja orgaanista ainesta on vähän, on turvallisinta vähentää kylvövantaassa annettavaa lannoitemäärää. Varsinkin suorakylvöön siirryttäessä orgaanisen aineksen määrä pinnassa saattaa olla vähäinen.  

Ureaa ei koskaan tule laittaa samaan vantaaseen siemenen kanssa. Sen sijaan kaikki YaraMila-lannoitteet ovat toimiva valinta.