Kannattaako syysviljojen lannoitusta keväällä kiirehtiä?

Syksy 2024 jatkui lämpimänä pitkään, ja syysvehnät ehtivät versoa hyvin. Erinomaisesti talvehtineet syysviljat paljastuivat keväällä lumipeitteen alta.  

Kevään merkkejä ilmaantui tänä vuonna poikkeuksellisen varhain, mikä kirvoitti ajatuksia aikaisista kevätlannoituksista jo maaliskuun alkupuolella. Myös viime kevään ainoaksi sateeksi jäänyt lumisade oli piirtynyt mieleen.  

Kevätlannoituksen ajoitus tutkittavana 

Vaikka routa suli nopeasti, alkukevät jatkui pitkään viileänä. Syysvehnän ravinteidenotto alkoi kasvukauden alkaessa huhtikuun puolivälissä, kun lannoitetut koejäsenet ohittivat nollaruudun typenotossa.  

Toukokuun toisen viikon alussa alkanut syysvehnien korrenkasvuvaihe kesti pitkään, mikä osaltaan selittää onnistuneita satoja. Typen riittävä saatavuus tässä vaiheessa oli erityisen tärkeää sadonmuodostukselle, kun toukokuun puolessavälissä kasvustoista mitattiin viikossa jopa 50 kilon typenottoja (BBCH 31–32). 

Kevätlannoituksen ajoituskokeessa jokaisen ajoituksen ensimmäinen typpilannoitus oli suunniteltu 110 kilon suuruiseksi, ja aikainen kevätlannoitus tehtäväksi niin aikaisin kuin mahdollista. Lannoitus tehtiinkin jo 11. maaliskuuta, mutta se päätettiin jakaa siten, että maaliskuun typpilannoituksessa annettiin 30 kiloa ja loput 80 kiloa myöhemmin, 3. huhtikuuta.  

Jaetulla kevätlannoituksella haluttiin hallita erittäin varhaiseen lannoitukseen liittyviä epävarmuuksia, mutta samalla varmistaa aikainen typen saatavuus. Normaalisti ajoitettu kevätlannoitus tehtiin 4. huhtikuuta ja myöhäistetty puolestaan 2. toukokuuta, juuri ennen korrenkasvun alkua.  

Kaikki koejäsenet lisälannoitettiin korrenkasvun alussa (40 kg typpeä) ja tähkän tultua esille (20 kg typpeä). 

Lannoituksen ajoituksella ei vaikutusta tähkien määrään 

Aikaisella kevätlannoituksella ja korkealla typpimäärällä voidaan tukea kasvuston keväistä pensomista etenkin harvemmissa kasvustoissa. Kuluneella kasvukaudella syysvehnäkasvustot olivat lämpimän syksyn jäljiltä tiheitä jo valmiiksi.  

Kokeessa kevätlannoituksen ajoituksella ei ollut vaikutusta tähkien lukumäärään, mutta suurin sato saatiin keskimmäisellä eli ns. normaalilla ajoituksella, joka kuitenkin oli verrattain aikainen.