Kalium rajoittaa nurmisadon määrää

Nurmet kuluttavat peltomaan kaliumvarantoja 

Hyvän nurmisadon mukana poistuu keskimäärin yli 200 kiloa kaliumia hehtaaria kohden vuodessa. Tänä vuonna ennätyssuuret nurmisadot ottivat jopa 300 kiloa kaliumia hehtaarilta. Samaan aikaan yli 60 prosenttia pelloistamme kuuluu viljavuuskaliumin osalta luokkaan välttävä tai alle.  

Huomion kiinnittäminen nurmien kaliumlannoitukseen onkin tärkeä toimenpide nurmilohkojen viljavuuden ylläpitämiseksi. 

Kaliumlannoituksen lisääminen nosti nurmisatoja 

Yaran pilottitilojen nurmilohkoilla toteutettiin ruutukokeita, joissa kaliumlannoituksen määrä vaihteli typpi- ja fosforilannoituksen pysyessä muuttumattomana. Osalle ruuduista lisättiin kaliumlannoitusta 50 kiloa hehtaarille vaihtamalla ensimmäisen nurmisadon lannoitukseen YaraMila Y 4.  

Molemmilla pilottitiloilla korjattiin suuri ensimmäinen nurmisato (Kuvat 1a ja b). Kaliumlannoitusta lisäämällä saavutettiin 700–1400 kuiva-ainekiloa / ha sadonlisä. Jo ensimmäisen nurmisadon myötä peltolohkolta poistui 100–200 kiloa kaliumia hehtaarilta.  

Nurmilohkojen viljavuuskalium vaihteli huononlaisesta tyydyttävään. Nurmirehun kaliumpitoisuus pysyi kaliumlannoituksen lisäämisestä huolimatta muuttumattomana (29–30 g kaliumia / kg kuiva-ainetta).  

Peltolohkoilla, joilla on tyydyttävä tai hyvä viljavuuskalium tai joilta on analysoitu korkea varastokaliumpitoisuus, tulee kaliumlannoitus kohdentaa toiselle ja kolmannelle nurmisadolle.

Kaliumlannoituksen merkitys korostuu 2. ja 3. nurmisadolla sekä nurmen satovuosien myötä 

Kaliumlannoituksen merkitys korostuu loppukasvukautta kohden, sillä kaliumilla on suuri vaikutus talvehtimisen onnistumiseen. Myös peltolohkoilla, joiden viljavuuskalium on hyvä tai tyydyttävä, tulee kaliumlannoitus painottaa kesäsadoille.  

Karjanlanta on hyvä kaliumin lähde nurmille ja se tulee ajoittaa toisen sadon lannoitukseen. Mikäli peltolohkon viljavuuskalium on välttävä–huononlainen, valitaan täydennyslannoitukseen kaliumpitoinen YaraMila NK 2. Korkeammissa viljavuuskaliumluokissa karjanlannan täydentämiseen soveltuu hyvin myös YaraBela- lannoite.  

Nurmen satovuosien myötä myös kaliumlannoitustarve lisääntyy. Nurmilohkon viljavuuskaliumin ollessa tyydyttävä tai alle, lisätään kaliumlannoitusta 2.–4. vuoden nurmille 120 → 220 kg/ha per vuosi. Lisäksi nurmen perustamisvuosien yhteyteen kannattaa antaa pitkävaikutteista Yara BIOTIITTI -kaliumlannoitusta viisi tonnia hehtaarille. Viljavuuskaliumin ollessa tyydyttävä–hyvä, nostetaan kaliumlannoitusta 50 → 90 kg/ha per vuosi. 

Nurmirehun kaliumpitoisuus seurantaan 

Nurmirehusta tehty kivennäis- ja hivenanalyysi on paras keino tunnistaa mahdollinen kaliumin yli- tai alilannoitus.  

Nurmirehun kaliumpitoisuuden tavoitetasona voidaan pitää noin 24–28 g/kg kuiva-ainetta. Mikäli kaliumpitoisuus on tämän alle, tulee kaliumlannoitukseen kiinnittää huomiota ja siirtyä käyttämään korkeampikaliumisia YaraMila-lannoitteita sekä ottaa käyttöön perustamisvaiheessa Yara BIOTIITTI.  

Mikäli rehun kaliumpitoisuus on puolestaan yli 30 g/kg kuiva-ainetta, tulee kiinnittää huomiota karjanlannan ja erityisesti separoiden nestejakeen käyttömäärään ja ajoitukseen nurmien lannoituksessa. Karjanlannan ja nestejakeen käyttömäärän alentaminen ja kohdentaminen toiselle sadolle pienentää riskiä.  

Ankara kuivuus nostaa nurmirehun kaliumpitoisuuden korkeaksi lannoituksen määrästä riippumatta. Siksi nurmirehun kaliumpitoisuuksia tarkasteltaessa tulee myös palauttaa mieleen kuluneen kasvukauden sääolot. 

Katso video, jossa Linnea haastattelee Merviä kaliumkokeen tuloksista!