Tiesitkö, miten fosforilannoitus vaikuttaa erityyppisten kevätvehnä- ja ohralajikkeiden satoon?

Kokeessa on ollut mukana melko aikainen ja myöhäinen kevätvehnälajike sekä aikainen rehuohralajike ja myöhäisemmän kasvuajan mallasohralajike. Sekä kevätvehnällä että ohralla on ollut samansuuruiset fosforiportaat vuodesta 2015 lähtien. Molemmat viljalajit ovat saaneet fosforia 0 kg/ha, 7,5 kg/ha, 15 kg/ha tai 30 kg/ha. Ohralla typpilannoitus on kaikilla koeruuduilla ollut 120 kg typpeä/ha ja kevätvehnällä 140 kiloa hehtaarilla. Kaikki ruudut ovat saaneet saman määrän myös muita sivu- ja hivenravinteita. Koe sijaitsee lohkolla, jossa fosforin viljavuusluokka on huononlainen ja maalaji on hiuesavi. 

Koetuloksista nähdään, että sekä aikainen että myöhäinen kevätvehnälajike ovat antaneet samansuuruisen vasteen fosforilannoitukselle, pidemmän kasvuajan omaavan kevätvehnän sadon ollessa toki korkeampi. 

Myöskään aikaisen rehuohran ja myöhäisemmän mallasohralajikkeiden välilläkään ei ole eroja. Ne antavat molemmat samansuuruisen vasteen fosforilannoitukseen.

Yhteenvetona tämän kokeen tuloksista voidaan sanoa, että erityyppisten kevätvehnä- ja ohralajikkeiden välillä ei ole eroja siinä, miten ne vastaavat fosforilannoitukseen. Fosforilannoitus kannattaa aina suunnitella lohkon fosforiluokan mukaan.