Suometsissä suuri lannoituspotentiaali

Suomi on tuhansien soiden maa. Suometsissä eli turvemailla on noin neljännes Suomen kokonaispuustosta, ja monissa maakunnissa suometsien osuus yltää 40 prosenttiin.  

Turvemailla on ravinteiden saannin näkökulmasta omat erityispiirteensä. Typpeä on yleensä puun tarpeisiin nähden riittävästi, mutta kasvua rajoittavat erityisesti fosforin- ja kaliumin puute. Myös mahdollinen boorinpuutos voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä.  

Tuhkalannoitus on tehokas tapa lisätä tervettä kasvua turvemaiden metsiin, sillä se sisältää oikean määrän fosforia ja kaliumia turvemaan ravinne-epätasapainon korjaamiseksi. Tuhkapohjaisen kierrätyslannoitteen etuna on myös lannoitteen sisältämä kalsium, joka neutraloi maaperää ja aktivoi sen mikrobitoimintaa, hajottaen näin turpeen sisältämää typpeä puuston käyttöön.  

Tuhkalannoituksella saadaan puustolle keskimäärin 2–6 kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu hehtaarille. Lannoituksen vaikutusaika on pitkä, jopa 30 vuotta. 

Tuhkalannoitusta halutaan lisätä 

Metsien tuhkalannoitus on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Viime vuosina tuhkalannoituksia on tehty yksityismailla noin 13 000 hehtaarilla vuosittain. Potentiaalista lannoitusalaa arvioidaan kuitenkin olevan jopa 400 000 hehtaarilla.  

Tuhkalannoituksen käytön lisääminen edistäisi metsän tuottoa, hiilensidontaa ja kiertotaloutta. Lannoitusalan kasvattaminen ei ole silti helppo rasti, metsälannoitteiden tuotepäällikkö Juho Salmi kertoo.  

”Metsänomistajilla alkaa olla nykypäivänä jo hyvä tietämys tuhkalannoituksen hyödyistä. Suurin pullonkaula lannoitusten lisäämiseen on tällä hetkellä riittävän tuhkamäärän saaminen lannoiteraaka-aineeksi.” 

Metsänlannoitukseen sopivaa puun tuhkaa muodostuu voimalaitosten energiapoltossa. Osa siitä ohjautuu edelleen kaatopaikoille tai esimerkiksi maanrakennukseen, jolloin tuhkan sisältämät arvokkaat ravinteet eivät tule jatkokäyttöön. Haasteena on myös saada riittävästi koostumukseltaan sopivaa ja laadukasta tuhkaa lannoiteraaka-aineeksi.  

“Tuhkan määrää vähentävät lisäksi voimalaitoksien investoinnit sähkökattiloihin. Myös lämpenevät talvet vähentävät voimalaitosten puun polttoa”, Salmi selittää. 

Tuhkalannoituksia pyritään edistämään valtiotasoa myöden uudella metka-tuella. Lisäksi parhaillaan käynnissä oleva Heleä-hanke kehittää ratkaisuja tuhkien tehokkaampaan hyödyntämiseen ja turvemaiden tuhkalannoituksen lisäämiseen. 

“Uuden lannoitusasetuksen myötä lannoitteista tulee metsämaahan kaliumia aiempaa enemmän, 100 kiloa hehtaarille aiemman 80 kilon sijaan. Myös tämän vuoksi lannoitteiden levitysmääriä pitää jatkossa kasvattaa”, Salmi huomauttaa. 

Tarvitseeko metsääni tuhkalannoittaa? 

Metsän ravinnetilaa voi arvioida silmämääräisesti etsimällä puustosta puutosoireita ja kasvuhäiriöitä. Silmin havaittava kasvuhäiriö merkitsee jo ankaraa ravinnepuutosta.  

Turvemaiden ravinnepuutokset ovat kuitenkin usein silmävaraisesti hankalia määritettäviä, ja niihin voi liittyä monen ravinteen samanaikainen puutos. 

”Tuhkalannoitus olisi syytä tehdä ajoissa, jo ennen kuin puussa havaitaan kasvuhäiriöitä. Siksi useimmiten turvemaiden lannoitustarpeen määrittämisessä kannattaa hyödyntää neulasanalyysiä”, Salmi neuvoo.  

Juttu on julkaistu myös Leipä leveämmäksi 2/2025 -lehdessä. Tilaa lehti täältä.

Metka-tuki 

Turvemaiden tuhkalannoitukseen tai boorinpuutoksesta kärsivän metsän boorilannoitukseen on mahdollista saada metka-tukea. Tuki on tuhkalannoitukselle 270 euroa ja boorilannoitukseen 155 euroa hehtaarilta. Hakemuksen voi tehdä Metsään.fi-palvelussa.

Heleä-hankkeen tavoitteena kolminkertaistaa tuhkalannoitukset 

Vuonna 2024 alkanut Heleä-hanke kehittää ratkaisuja tuotantolaitostuhkien tehokkaampaan hyödyntämiseen ja turvemaiden tuhkalannoituksen lisäämiseen Keski-Suomessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Suomen Metsäkeskuksen yhteishankkeen päämääränä on kolminkertaistaa turvemaiden tuhkalannoitukset maakunnassa tulevina vuosina. Yara Suomi on mukana hankkeen rahoittajana.