Atfarm – täsmäviljelyä helposti

Atfarm on Yaran täsmälannoitukseen kehittämä satelliittipalvelu. Haastattelimme viljelijä Olli Marttilaa, ja kysyimme hänen kokemuksiaan Atfarmista.

Täsmälannoitusta Suomessa

Kotkalainen Olli Marttila viljelee puolisonsa Tiinan kanssa Virsumäen sukutilaa 13. polvessa. Tilan kehittämisestä ja uusista innovaatioista kiinnostunut isäntä kokeili viime kesänä lannoituksen tarkentamiseen Yaran Atfarm-täsmälannoitustyökalua.

Tavanomaisten viljojen lisäksi Virsumäen tilalla viljellään härkäpapua ja säilörehunurmia. Suorakylvön nimiin vannova isäntä uskoo myös jaettuun lannoitukseen, joka onkin tilalla jokavuotinen toimenpide. Kylvön yhteydessä kasville annetaan noin 85 prosenttia suunnitellusta lannoitemäärästä ja loput rikkakasviruiskutuksen jälkeen pintalevittimellä.

Jaetusta lannoituksesta hyviä kokemuksia

Marttilan mukaan moni seikka puoltaa jaettua lannoitusta, ja se on ollut myös luonteva tapa minimoida häiriötekijöitä.

”Se on osa tilan riskienhallintaa, ja samalla se tehostaa itse kylvöä. Täydellä koneellisella voi kylvää 15 prosenttia enemmän. Taloudellinen riski on huomattavasti pienempi kuin laitettaessa kaikki paukut heti kylvön yhteydessä”, hän summaa.

”Levityksen teen pääsääntöisesti kaikille lohkoille, ja yleensä levitän vain typpilannoitetta. Jos kasvusto, olosuhteet tai muut tekijät näyttävät huonolta, niin en levitä sinne ollenkaan puuttuvaa loppumäärää. Tähkälle ajettava lisälannoitus on sitten asia erikseen”, Olli tarkentaa.

Lannoitevaste on Marttilan mukaan ollut vuosittain silminnähtävää. ”Toki lisälannoitus on yksi työvaihe ja ajokerta pellolle lisää, mutta hyödyt ovat haittoja suuremmat”, hän kertoo.

Uusi teknologia täsmälevityksen avuksi

Tänä vuonna jaettu lannoitus toteutettiin täsmälevityksenä Atfarmin mobiilisovelluksen avulla, sillä tilan pintalevittimeen ei saada yhdistettyä nykytekniikkaa.

”Atfarm on minulla ladattuna sovelluksena puhelimelle ja tietokoneelle. Kotona tutkin suuremmalta näytöltä biomassakarttaa. Jos lohkolla oli heikompia kohtia, vertasin sitä edellisen vuoden karttaan, mikäli se oli mahdollista. Siitä pystyi vertaamaan, että onko syy kasvukaudesta vai lohkon kasvukunnosta johtuva”, Marttila kertoo.

Satelliittipalvelun biomassakartta näyttää lohkojen sisäiset ongelmat. Kartoista näkee myös pellon tiivistymät tai muuta peruskunnostusta vaativat kohdat.

”Avasin levityskartan puhelimen sovelluksella, ja se oli ajon aikana päällä traktorissa. Paikannus näytti riittävällä tarkkuudella levitystraktorin sijainnin pellolla”, Marttila kuvailee.

Lannoitemäärän annosteluperusteeksi voi Atfarm-mobiilisovelluksessa valita joko kierrosluvun tai ajonopeuden. Marttila käytti levityksessä apuna mobiilisovelluksen antamaa ajonopeutta.

”Tulevaisuudessa tavoitteena on, että pintalevitin keskustelee satokartan kanssa. Atfarm on mielenkiintoinen uutuus, jonka avulla pääsee matalalla kynnyksellä kohti täsmäviljelyä”, Marttila kannustaa.

Menneeseen kasvukauteen Marttila on tyytyväinen. Erityisesti kevätvehnällä kiloja kertyi mukavasti ja ennakkonäytteiden perusteella se näyttäisi kelpaavan myllylaatuiseksi, eikä sakolukukaan ehtinyt pudota syyskuun sateissa ja kosteudessa. ”Valkuainen ei ollut erityisen korkea, joten sen perusteella voisin suositella lisälannoituksen antamista tähkälle”, Marttila pohtii.

”Atfarm on mielenkiintoinen uutuus, jonka avulla pääsee matalalla kynnyksellä kohti täsmäviljelyä”, Marttila (oik.) kertoo kokemuksistaan Yaran Anne Kermiselle.

Kuuntele Olli Marttilan koko haastattelu podcast yara.fi/podcast