joulukuuta 11, 2024

Kestävyyttä nurmesta -hanke selvitti: Tehokas typenkäyttö kotieläintiloilla edellyttää maltillista karjanlannan käyttöä

Kotieläintiloilla karjanlanta on tärkeä, ja käytännössä ilmainen, ravinnelähde nurmien lannoituksessa. Karjanlannan on kuitenkin tutkimuksissa havaittu alentavan nurmen typenkäytön tehokkuutta. Liika karjanlannan käyttö lisää myös mm. satoriskejä, huuhtoutumista ja ravinnehukkaa. Siksi karjanlannan oikeaan käyttömäärään, ajoitukseen ja täydennykseen tulee kiinnittää tilalla huomiota.
Tehokas typenkäyttö kotieläintiloilla
Tehokas typenkäyttö kotieläintiloilla

Yara on toiminut yritysrahoittajana Luke Maaningan Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa, jossa tutkittiin mineraalilannoitteiden ja karjanlannan sisältämän typen käytön tehokkuutta. Tulokset tukevat nykyisiä suosituksia kohtuullisesta karjanlannan käytöstä (30 t/ha) nurmien toisen sadon lannoituksessa.

Tärkeä ravinnelähde satoisille nurmilohkoille

Karjanlanta on tärkeä typen, fosforin ja kaliumin lähde nurmille. Erityisesti satoisat nurmilohkot, joilta korjataan vuosi toisensa jälkeen suuria, yli 8000 kg ka/ha nurmisatoja, tulisi lannoittaa kerran vuodessa karjanlannalla, joka on optimaalisesti täydennetty sopivalla YaraMila- tai YaraBela-lannoitteella.

Kestävyyttä nurmesta -hankkeen tuloksia

Luke Maaningan peltokokeessa (2019–2022) nurmet lannoitettiin a) joko pelkällä mineraalilannoitteella (ei karjanlantaa), b) toisen sadon lannoituksessa käytettiin 30 t/ha karjanlantaa tai c) sekä ensimmäisen että toisen nurmisadon lannoituksessa käytettiin karjanlantaa 30 + 30 t/ha. 

Mineraalilannoitteen valinnassa sekä karjanlannan täydennyslannoituksessa huomioitiin nurmen ravinnetarve, ja siten lannoitus oli tasapainoista tarvittavien ravinteiden suhteen. Liukoisen typen määrä lannoituskokeessa vaihteli 0–450 kg liukoista typpeä/ha.

Typenkäytön tehokkuus (NUEkok) kertoo, kuinka suuri osa lannoituksessa annetusta kokonaistypestä hyödynnetään sadonmuodostukseen. Karjanlanta sisältää liukoisen typen lisäksi orgaaniseen aineeseen sitoutunutta typpeä, jotka yhteenlaskettuna muodostavat kokonaistypen käsitteen. Mineraalityppi on puolestaan kokonaan liukoista typpeä.

Karjanlanta laski typenkäytön tehokkuutta

Käytettäessä 240 kg typpeä mineraalilannoitteena, oli typenkäytön tehokkuus 0,88, eli 88 prosenttia typestä hyödynnettiin sadonmuodostukseen. Käytettäessä 30 t/ha karjanlantaa, typenkäytön tehokkuus laski 69 prosenttiin ja vastaavasti 2 x 30 t/ha koeasetelmassa 57 prosenttiin. 

Karjanlannan sisältämä orgaaniseen aineeseen sitoutunut typpi vaatii mineraalisaation ennen kuin se on kasville käyttökelpoista, mikä omalta osaltaan alentaa karjanlannan kokonaistypenkäytön tehokkuutta.

Nue kuva
Kuva 1. Typenkäytön tehokkuus (NUEkok) nurmilla lannoitettaessa pelkällä mineraalilannoitteella (ei karjanlantaa) tai jos osa mineraalilannoitteen typestä on korvattu karjanlannan liukoisella typellä. Karjanlantaa käytettiin 30 t/ha joko kerran toisen sadon lannoituksessa tai kaksi kertaa 30 t/ha ensimmäisen ja toisen sadon lannoituksissa. NUE 0,1 tarkoittaa sitä, että 100 % lannoitteen sisältämästä kokonaistypestä poistuu sadon mukana. Pystyviiva kuvaa ympäristökorvausehtojen mukaista maksimilannoitusta 240 kg/N/ha/v. Luke Kestävyyttä nurmesta -hanke (2019-2022).

Yaran suositukset karjalannan tehokkaaseen hyödyntämiseen

  1. Oikea käyttömäärä – käytä kertalannoituksessa 20–30 t/ha.
  2. Oikea ajoitus – ajoita käyttö toisen nurmisadon lannoitukseen, mutta vältä karjanlannan käyttöä äärimmäisessä kuivuudessa.
  3. Oikea täydennyslannoitus – huolehdi karjanlannan ravinteiden täydentämisestä sopivalla YaraMila- tai YaraBela-lannoitteella siten, että 40–50% typestä tulee mineraalilannoitteesta.

Liian korkean karjanlannan käytön haasteet

  1. Satoriski lisääntyy.
  2. Typenkäytön tehokkuus alenee.
  3. Ravinteiden huuhtoumariski lisääntyy.
  4. Riski rehun korkealle kaliumpitoisuudelle lisääntyy.
  5. Arvokasta typpeä ja kaliumia menee hukkaan.
  6. Ravinteiden vapautumista ei voi hallita, riski nurmen syyskasvulle natavaltaisilla nurmilla lisääntyy lämpiminä syksyinä.