Eteläisen Suomen leuto talvi tekee oikean kevätlannoitusajankohdan määrittämisen hankalaksi. Tulevat aurinkoiset päivät luovat vaikutelman, että kevät on jo pitkällä. Vilkaisu sääennusteeseen kuitenkin vahvistaa, että on vielä maaliskuu, ja kylmiä öitä tulee todennäköisesti vielä huhtikuussakin talvehtineiden kasvien kiusaksi.
Carbo-pilottitiloille asennetut SoilScout-anturit kertovat, että 20.3.2020 maa oli vielä jäässä Lohtajalla, Hämeenkyrössä ja Ilmajoella. Vastaavasti Lappeenrannan, Orimattilan ja Someron mittauspisteillä maan pinta sulaa päiväsaikaan ja jäätyy taas yöllä.
Maan kosteus on lähellä 50 prosenttia savimailla, mikä kertoo, että maa on veden kyllästämä. Esimerkiksi Somerolla pintamaan lämpötila oli päivällä 0,3 astetta ja 25 sentin syvyydessä 0,8 astetta.
Ei kiirettä vielä kevätlannoitukselle
Nitraattipitoisten lannoitteiden levittäminen veden täyttämään maahaan aiheuttaa typpihävikkiä. Tämän takia on syytä odottaa, että maat kuivahtavat ja kasvu käynnistyy. Yara Kotkaniemessä tehtyjen kevätlannoituksen ajoituskokeessa ei ole myöskään saatu sadonlisää erittäin aikaisesta kevätlannoituksesta.
Kun kasvin juuristosta löytyy valkoisia uusia juuria, on kasvu alkanut. Syysviljat ovat vihertäneet läpi talven, eikä niiden lopullinen kasvukunto ole vielä nähtävissä. Syysviljakasvuston kunto vaikuttaa kevätlannoitusmäärään.
Yöpakkaset aiheuttavat roustetta lähes kaikilla maalajeilla. Rouste nostaa maata ja repii samalla kasvien juuria irti. Kun kasvin vedenotto vaikeutuu, se on vaarassa kuivahtaa tuulisessa kevätsäässä.
Nurmien siemenseoksissa yli puolet on yleensä timoteitä, jonka kasvuunlähtöä ohjaa päivänpituus. Timotein kiihkeä kevätkasvu ei ala vielä nyt, kun päivänpituus pysyttelee 12 tunnin tuntumassa.
Kaikkien nurmilajien talvilepo on kuitenkin päättynyt ja liian aikainen lannoitus voi virittää muut kuin timotein liian aikaiseen kasvuun. Kuten syysviljoilla, routainen maa vaikeuttaa nurmienkin vedenottoa ja aiheuttaa tuhoja.