Turvaa nurmen juurten kasvu fosforilla

Kesällä 2018 Kotkaniemen tutkimusasemalla tutkittiin maan viljavuusfosforin ja lannoitefosforin vaikutusta nurmisadon määrään sekä juurten painoon.

Maan viljavuusfosforin ollessa välttävällä tasolla, sadon määrää aleni 1500 kg ka/ha ja juurimassa pieneni erityisesti ensimmäisessä sadossa. Myös ensimmäisen rehusadon fosforipitoisuus oli alle tavoitetason.

Käytettäessä kevätlannoituksessa 20 kg fosforia hehtaarille, juurten biomassa lisääntyi merkitsevästi ja myös rehun fosforipitoisuus nousi tavoitetasolle.

Paras satovaikutus lisätyllä fosforilla saatiin kuitenkin, kun maan viljavuusfosfori oli luokassa hyvä.

Huolehdi maan viljavuudesta

Suuri rehusato ottaa runsaasti ravinteita. Jo 6000 kg ka/ha sato poistaa maasta 17 kg fosforia hehtaarilta. Vastaavasti 10 000 kg ka/sato vie mukanaan 29 kg fosforia. Maan viljavuudesta huolehtiminen onkin kestävän ruoantuotannon yksi kulmakivi.

Fosforin käyttö lannoituksessa on vähentynyt merkittävästi, ja 1990-luvun alusta fosforitase on laskenut 29:stä kahteen. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyään lannoitefosfori hyödynnetään erittäin tehokkaasti sadonmuodostukseen.

Fosfori kannattaa antaa kevätlannoituksessa

Ensimmäisen säilörehusadon fosforipitoisuus on laskenut alle tavoitetason 2000-luvun alusta lähtien. Viime vuonna valtakunnan keskiarvo oli 2,5 grammaa fosforia kuiva-ainekiloa kohti.

Säilörehun valtakunnallisia fosforipitoisuuksia ja tämän kokeen sato- ja juurimääriä tarkastellessa fosforilannoitus kannattaa antaa kevätlannoituksessa.