-
- YaraMila-moniravinteiset lannoitteet
- YaraBela-typpilannoitteet
- YaraVita-lehtilannoitteet ja biostimulantit
- YaraSuna-orgaaniset kierrätyslannoitteet
- YaraTera-vesiliukoiset lannoitteet
- YaraRega- vesiliukoiset lannoitteet avomaalle
- YaraVera
- YaraLiva-kalsiumnitraattilannoitteet
- Kloorivapaat lannoitteet
- Luomuviljelyyn sopivat lannoitteet
- Muut tuotteet
- Myynnissä olevat lannoitteet
Nurmisadon tarvitsemat ravinnemäärät
Suuren nurmisadon mukana poistuu runsaasti ravinteita. Kestävään nurmiviljelyyn kuuluu myös pellon viljavuudesta huolehtiminen ja tasapainoisen lannoituksen suunnittelu siten, ettei maaperää köydytetä minkään ravinteen osalta.
|
Sato (kg ka/ha) |
N (kg/ha) |
P (kg/ha) |
K (kg/ha) |
S (kg/ha) |
Mg (g/ha) |
Zn (g/ha) |
Mn (g/ha) |
Cu (g/ha) |
| 6000 | 154 | 17 | 180 | 12 | 12 | 234 | 408 | 42 |
| 8000 | 205 | 22 | 240 | 16 | 16 | 312 | 544 | 56 |
| 10000 | 256 | 28 | 300 | 20 | 20 | 390 | 680 | 70 |
| 12000 | 307 | 34 | 360 | 24 | 24 | 468 | 816 | 84 |
| 14000 | 358 | 39 | 420 | 28 | 28 | 546 | 952 | 98 |
Nurmen satotason vaikutus pellolta poistuvien ravinteiden määriin.
Nurmien negatiiviset fosfori- ja kaliumtaseet
Ympäristökorvauksen mukaiset fosforin enimmäismäärät nurmilla vaihtelevat maan viljavuusluokan mukaan 0 – 40 kg P/ha. Jos nurmen satotaso on yli 7 500 kg ka/ha, voi fosforia käyttää kuusi kiloa enemmän hehtaaria kohden. Käytännössä nurmisadon mukana poistuvan fosforin määrä on suurempi kuin mitä ympäristökorvauksen maksimimäärä antaa mahdollisuuden lannoittaa ja fosforitase on negatiivinen.
Nurmiviljelyssä maan fosforivaroja hyödynnetäänkin tehokkaasti. Ensimmäisen sadon fosforipitoisuus onkin laskenut koko 2000-luvun ja valtakunnallinen keskiarvo (yli 1000 näytettä) oli viime vuonna 2,5 g P/kg ka, mikä on jo huomattavasti alle nurmirehun ruokinnallisen suosituksen. Karjatiloilla valtaosa lannoitefosforista on peräisen karjanlannasta, joka tyypillisesti käytetään toisen sadon lannoitukseen. Siksi fosforipitoisia YaraMila-lannoitteita kannattaa käyttää erityisesti ensimmäisen sadon lannoituksessa. Fosforilannoitus paitsi nostaa ensimmäisen nurmisadon fosforipitoisuutta, se myös parantaa juuriston kasvua keväällä.
|
Sato (kg ka/ha) |
Fosforitase (kg/ha/v) |
|
| 6000 | -2,8 | Ei satotasokorjausta |
| 8000 | -2,4 | Satotasokorjaus käytetty |
| 10000 | -8 | Satotasokorjaus käytetty |
| 12000 | -13,6 | Satotasokorjaus käytetty |
| 14000 | -19,2 | Satasokorjaus käytetty |
Monivuotiset nurmet ottavat runsaasti kaliumia ja ilman kaliumlannoituksesta huolehtimista maan kaliumvarat helposti ehtyvät. Nurmilla kaliumlannoitus kannattaa painottaa toiselle ja kolmannelle sadolle. Kaliumlannoituksen määrään vaikuttaa viljavuuskaliumin lisäksi nurmen ikä ja maan reservikaliumin määrä. Kasvustosta otettu Megalab-analyysi ja rehunäytteiden kaliumpitoisuus täydentää kuvaa kaliumlannoituksen riittävyydestä. Peltolohkoilla, joilla on alhainen reservikaliumin pitoisuus, suositellaan perustamisvaiheessa pitkävaikutteista Yara Biotiittia, josta vapautuu vuosittain 30-40 kg K.
