Nurmen ensimmäisen sadon D-arvoseuranta Hankasalmella

Päivi ja Kari Hännisen tilalla Keski-Suomen Hankasalmella nurmikasvuston mittauksia ja näytteitä ottaa poika Akseli. Tilalla on nurmea reilu sata hehtaaria kahden robotilla lypsettävien lehmien ruokkimiseen.

Seurantalohkon pinta-ala on 9 ha, maalajina multava hiesuinen hieta, ja siinä kasvaa kolmannen vuoden timotei (80%)-nurminataseoskasvusto. Ensimmäinen lannoitus on tehty 3.5.2017 ja lannoitteena oli YaraMila NK 1 350 kg/ha (typpeä 88 kg). Lohkolle levitettiin syksyllä lietettä 25 m3/ha. Lohko oli ennen nurmiseoksen perustamista yli kymmenen vuotta vilja- ja öljykasvien viljelyssä.

Nurmen D-arvo, kasvuaste- ja satotiedot. Hankasalmi 2017.

Pvm	Kasvu-aika	Kasvu-aste	Korkeus	Kuiva-ainesato	Päivä-kasvu	Typen otto	D-arvo	Raaka-valk.	NDF-kuitu	Sokeri
	pv	BBCH	cm	kg ka/ha	kg ka/pv	kg-N/ha	g/kg ka	g/kg ka	g/kg ka	g/kg ka
29.5.	26		22
7.6.	35		36	2 660	76**	110	770	258	419
9.6.	37		38	2 730	35	104	770	238	485
13.6.	41		46	4 200	368	158	748	235	521	62
17.6.	45	37	54	5 730	383	218	739	238	524	63
19.6.	47		55	6 480	375	214	749	206	520
21.6.	49		62	6 700	110	211	749	197	500
25.6.	53	47	64	6 410	-73	184	727	179	546	106
29.6.	57		64	7 420	253	210	661	177	622	47

**Lannoituksesta

Viikko 25

25.6.2017

Hankasalmella nurmi alkaa hiljalleen valmistua. Timotein pääversoissa on tähkä halkaissut tupen ja kärki on tulossa pian näkyviin. Kasvuston raakavalkuaispitoisuus on myös laskenut, samoin D-arvo ollen kuitenkin optimirehulle turhan korkeita. Pari kolme päivää, niin korjuu voi alkaa.

Sato ei ole oikeasti laskenut (ks. taulukko). Kehikkonäytteidenotto ei vain ole se kaikkein luotettavin sadon arviointimenetelmä, varsinkin jos näytteenottaja välillä vaihtuu. Hyvin suuntaa-antavana sitä voidaan kyllä pitää.

Joka tapauksessa tässä kasvustossa on meneillään suomalaisnurmelle hyvin tyypillinen kasvutauko ja se valmistautuu seuraavaan kasvuvaiheeseen, eli tähkimiseen. Samanaikaisesti se siirtää typpeä niittokorkeuden alapuolelle tyveen, tyvisipuleihin ja juuristoon. Tämä näkyy siten, että kasvuston ottama typpimäärä vähenee 10–30 kiloa/ha, vaikka sadon määrä lisääntyisi. Tämä prosessi näyttää olevan nurmen toisen sadon kasvulle hyvin tärkeä ja siksi liian aikaista ensimmäisen sadon korjuuta tulisi välttää.

25.6. Kasvuaste BBCH 47, D-arvo 727 ja raakavalkuainen 179 g/kg ka.

25.6. Kasvuston korkeus 64 cm, sato 6 410 kg ka/ha ja typenotto 184 kg/ha.

Viikko 24

17.6.2017

Aivan käsittämätön kasvuvauhti Hankasalmen 3. vuoden nurmella. Yli viikon ajan on päiväkasvu hiponut 400 kuiva-ainekiloa/päivä. Typenottokin on aivan omaa luokkaansa, 218 kiloa/ha. Ja mikä parasta, sulavuus ja raakavalkuainen ovat vielä korkealla tasolla, joten kasvuaikaa on reilusti jäljellä. Lippulehden kärki on juuri ja juuri havaittavissa. Matala sokeripitoisuus (63 g/kg ka) kertoo yhteyttämiskoneiston ja kasvuprosessien käyvän maksimitehoilla.

17.6. Kasvuaste BBCH 37, D-arvo 739 ja raakavalkuainen 238 g/kg ka.

17.6. Kasvuston korkeus 54 cm, sato 5 730 kg ka/ha ja typenotto hurjat 218 kg/ha.

13.6.2017

Nurmen kasvu jatkuu erinomaisena, samoin laatu. Kasvusto on ottanut typpeä maasta todella paljon, 158 kg/ha. Kiirettä korjuuseen ei vielä ole, koska D-arvo ja raakavalkuainen ovat korkeat ja satoa on luvassa paljon lisää.

7.6. Kasvustossa on tapahtunut melkoinen muutos 9 päivässä. D-arvo on 770 ja raakavalkuainen 258 g/kg ka.

7.6. Kasvuston korkeus 36 cm, sato 2 700 kg ka/ha ja typenotto 110 kg/ha.

Viikko 22

29.5.2017

Hankasalmella kolmannen vuoden nurmikasvusto on 15–30 cm korkeaa. Tämän kevään havaintoihin nähden se on vanhaksi nurmeksi yllättävän tasainen ja hyvänvärinen. Kylmät säät ovat jarruttaneet kasvua melkoisesti. Lannoituksesta on jo 26 päivää.