Nurmen ensimmäisen sadon D-arvoseuranta Suomussalmella

Korpelan Maito Oy:tä pyörittää Suomussalmen Pensiön kylässä naapurukset Ossi Heikkinen ja Laura Mulari.

Korpelan tila.jpg

Korpelan Maito Oy:tä pyörittää Suomussalmen Pensiön kylässä naapurukset Ossi Heikkinen ja Laura Mulari. Lypsylehmiä maatalousyhtymällä on tällä hetkellä 260 kpl ja niiden lisäksi nuorkarjaa. Maatalousyhtymän pilottilohkolta otettiin viime syksynä maanäytteet, joista tehtiin laaja kivennäisanalyysi sekä määritettiin reserviravinteiden määrää. Karkean kivennäismaan hivenainepuutosta ehkäisemään on lannoitteeksi valittu jo toisena vuonna peräkkäin YaraMila Y4 HIVEN, joka sisältää muun muassa mangaania, josta peltolohkolla on pulaa. Viime kesänä lohkolta otettiin MegaLab-kasvustonäyte, jolla todettiin YaraMila Y4 HIVEN:llä lannoitetun kasvuston ravinnekoostumuksen olevan optimaalinen. Peltolohkon fosforilannoituksen lisäksi tänä vuonna kiinnitetään huomiota kaliumiin, sillä sekä viljavuuskalium että reservikalium olivat molemmat luokassa huono-huononlainen.

Pilottilohko Myllypelto: 

Maalaji: runsasmultainen hietamoreeni (HtMrrm) 

Viljavuusanalyysi: fosfori huononlainen ja kalium huono 

Nurmiseos: Eteläisen (Grindstad/Switch) ja pohjoisen (Tryggve) timotein 70%, nurminadan (15%), ruokonata 15% 

Lannoitus:

 1. sato: YaraMila Y4 Hiven 520 kg/ha (N104, P10,4, K57) + Kalisuola (0-0-50) 60 kg/ha

2. sato: YaraBelaSeleenisalpietari 180 kg/ha (N48,6, P0, K2) + 28 tn lietettä 

(3. sato kesän sääolojen mukaan) 

imagen1bs.png

Näytteenottopäivä 14.6.

Nyt on pohjoisen nurmet kovassa kasvussa. Kuiva-ainetta on kertynyt viime päivien aikana yli 400 kiloa kuiva-ainetta hehtaarille päivässä ja typpeä kasvusto on ottanut jo yli 100 kg/ha. Raakavalkuaispitoisuus on vielä korkea 182 grammaa kuiva-ainekiloa kohti ja kuitua kertynyt 502 grammaa kilossa kuiva-ainetta. Hyvät eväät kunnon ensimmäiseen satoon olemassa. 

Näytteenottopäivä 10.6.2020

Kylmän kevään jälkeen nurmet aloittivat nopean kasvunsa ja korrenkasvu on kohta kiivaimmillaan. Nämä Pohjoisen nurmet ottavat kiinni korkeudessa ja massan kertymisessä nopeasti Etelä-Suomen nurmien etumatkaa kasvussa. Ensimmäisen korjuuaikanäytteiden perusteella sadonkorjuu ajoittunee juhannuksen jälkeen, kuun vaihteeseen. Kasvusto on vielä lehtevää ja korrenkasvun myötä rehun kuitupitoisuus nousee ja massaa kertyy. Jo nyt nurmet ovat ottaneet typpeä 80 kg/ha.

Korpelan Maito_d-arvo.jpg