Nurmen ensimmäisen sadon D-arvoseuranta Alahärmässä

Annakaisa ja Matti Aspila viljelevät Siiverinmäen tilaa Alahärmän Voltin kylässä.

Tilalla on kesän aikana käynnissä navettaremontti, jonka jälkeen lypsylehmien määrä nousee nykyisestä 80:stä 120:een. Nuorkarjan kasvatus on ulkoistettu tilalta. Tilan viljelyssä olevasta pinta-alasta 60 ha on nurmirehuntuotannossa. Tila on ollut mukana korjuuaikapalvelun D-arvoseurannassa ja siinä otettujen kehikkonäytteiden perusteella nurmisadot ovat keskimäärin 9000 – 10000 kg ka/ha. Carbo-projektin myötä päästään kiinni todellisiin satomääriin, kun pilottilohkojen sadot punnitaan ja nurmiprosessin kehittämisen vaikutukset voidaan todentaa. Nurmirehun D-arvotavoite on 680, jonka lisäksi toinen tärkeä laatutavoite on riittävä kuitupitoisuus, sillä riittävän kuidun tuottaminen nurmien kautta on edullisin vaihtoehto.

Nurmirehu säilötään tornissa

Siiverinmäen tilalla nurmirehu säilötään tornissa, jonka tilan isäntä toteaa olevan varmin mahdollinen säilöntämuoto säilönnällisen laadun kannalta. Torni on tiivis eikä hävikkiä juurikaan synny. Tornin täyttäminen rehuntekovaiheessa on hidasta, minkä vuoksi tilalla pohditaan vaihtoehtoisia menetelmiä rehunkorjuun tehostamiseksi. Lisäksi tilalla ollaan remontin myötä siirtymässä aperuokintaan. Karjanlanta käytetään ensisijaisesti viljalle ja uusittaville nurmilohkoille. Lietteen kevätlevitystä nurmille vältetään tiivistymisriskin vuoksi. Sääoloista ja kiireistä riippuen lietettä levitetään toiselle sadolle.

Pilottilohko Kujanvarsi:
Maalaji: multava hiue (m He)
Viljavuusanalyysi: fosfori ja kalium välttävä
Nurmiseos: Hankkijan Tuurenurmi: 75% timotei (Tuure), nurminata 10% (Ilmari), 15% ruokonata (Karolina)+ täydennyskylvö puna-apila.
Lannoitus: 1. sato YaraMila Y 4 280 kg/ha + YaraBela Suomensalpietari 100 kg (N 100, P 24, K 40)
2. sato YaraMila NK 2 300 kg/ha (N 100, P 0, K 50)
3. sato YaraBela Suomensalpietari 150 kg/ha (N 40, P 0, K 50)

Viikko 22

Härmässä puna-apilalla täydennyskylvetty timotei–nurminata–ruokonata-nurmiseos on lähtenyt hyvin kasvuun. Kuiva-ainesatoa on kertynyt yli 1100 kg ka/ha, vaikka kasvusto ei ole aivan täystiheää. Kuvassa olevan kasvuston tiheydeksi arvioitiin 70 %.

Nurmien satokomponentteja eli sadon määrään vaikuttavia tekijöitä on kaksi: kasvuston korkeus ja tiheys. Nurmiseoksen lajeista timotein korret kasvavat nopeasti keväällä, ja se tuottaakin valtaosan kevätsadosta.

Viikko 23

Viimeinkin Pohjanmaan nurmet ovat saaneet riittävästi vettä ja lämpöä. Päiväkasvu on hyvässä vauhdissa. Lippulehteä ei kuitenkaan vielä näy, eli kehitysaste on 32–35.

Viikko 24

Nurmet kasvavat Pohjanmaalla tasaista päivävauhtia. Pian alkaa korrenkasvu ja kuiva-aineen kertyminen kiihtyy.

Viikko 25

Kujanvarren pilottilohkolta korjattiin ennätysmäinen 5300 kg ka/ha nurmisato. Myös rehulle asetetut laadulliset tavoitteet saavutettiin: NDF oli 570 ja raakavalkuainen suuresta sadosta huolimatta 188 g/kg ka.

Pilottilohkon typpitase oli reilusti negatiivinen ja maasta oli vapautunut nurmen käyttöön runsaasti typpeä. Kasvustot ruiskutettiin YaraVita Amazinc-lehtilannoitteella ja niinpä myös rehun ruokinnallinen laatu ja kivennäis- sekä hivenainekoostumus olivat kohdallaan.