Nurmen ensimmäisen sadon D-arvoseuranta Suomussalmella

MTY Korpelan tila sijaitsee Pesiön kylässä Suomussalmella. Maatalousyhtymää pyörittää yhdessä naapurukset Ossi Heikkinen ja Laura Mulari. Maatalousyhtymä aloitti tuotannon laajentamisen vuonna 2011, jolloin kahdesta noin parinkymmenen lypsylehmän tilasta kehittyi nykyinen maatalousyhtymä ja lypsyasemapihatto, jossa on tällä hetkellä 250 lypsylehmää. Yhdessä nuorkarjan kanssa pääluku on 370 kpl. Tila työllistää ympäri vuoden neljä henkilöä.

Yhtymän pelloilla ei viljellä puitavaa viljaa, vaan 250 ha pinta-alasta reilut 200 ha:lla viljellään nurmia intensiivisesti ja loput ovat reservipeltoina puskuroimassa vuosien välistä vaihtelua. Nurmiseokseksi on tilan kivennäismaille vakiintunut seos, jossa on 70 % eteläistä ja pohjoista timoteilajiketta, 15 % nurminataa ja 15 % ruokonataa. Suurimmat lohkot ovat kymmeniä hehtaareja ja keskipinta-ala on noin 5 ha. Peltojen läheisyyteen on rakennettu yhteensä 10 lietesäiliötä, joihin liete kuljetetaan säiliöihin talvella aikana ja levitetään keväällä ja kesällä vetoletku-menetelmällä ja veitsimultaimella.

Satotavoitteena on 10 000 kg ka/ha ja kahden sadon taktiikalla on saavutettu 8000 kg ka/ha. Sadon laatutavoitteina ovat D-arvo 700, NDF yli 500 ja raakavalkuainen 140–150 g/kg ka. Kevätsadon sopiva korjuuajankohta on vain muutamia päiviä. Varmistaakseen laadukkaan nurmirehun yhtymä on hankkinut tulevaksi kesäksi oman ajosilppurin.

Pilottilohko Myllypelto:
Maalaji: runsasmultainen hietamoreeni (HtMr, rm)
Viljavuusanalyysi: fosfori tyydyttävä ja kalium hyvä
Nurmiseos: eteläistä (Grindstad/Switch) ja pohjoista (Tryggve) timoteilajiketta 70 %, nurminata (15 %), ruokonata 15 %
Lannoitus: 1. sato YaraMila Y4 Hiven 550 kg/ha (N110, P11, K59)
2. sato YaraBela Seleenisalpietari 200 kg/ha (N57, P0, K2) + 28 tn lietettä
(3. sato kesän sääolojen mukaan)

Viikko 23

Kasvukausi alkoi Suomussalmella 10.5. ja parinkymmenen päivän aikana kuiva-ainetta on kertynyt jo 1400 kg ka/ha. Nurmirehun sokeripitoisuus on verraten alhainen, mikä viittaa siihen, että yhteyttämistuotteet käytetään tehokkaasti sadonmuodostukseen. Korkea raakavalkuaispitoisuus kertoo, että kasvuun on käytettävissä hyvin lannoitteista ja maasta mobilisoituvaa typpeä.

Viikko 24

Viimeisen viiden päivän aikana nurmet ovat olleet Suomussalmella hurjassa kasvussa ja kuiva-ainetta on kertynyt päivittäin yli 200 kg ka/ha. Ihmettelyä herättää rehun alhainen D-arvo, joka on laskenut 689:ään, vaikka nurmi on selkeästi keskenkasvuista eikä kukintoja näy. Alhaisesta D-arvosta huolimatta rehuntekoa ei tilalla vielä aloiteta, vaan kuiva-aineen annetaan kertyä vielä muutamia päiviä.

Muistelevatko nurmet viime kesän helteitä ja pitkää lämmintä syksyä, kun kehitysrytmi poikkeaa näin paljon normaalista?

Viikko 26

Ensimmäinen nurmisato korjattiin 25.6. ja kuten kesäkuun puolivälissä ennusteltiin, satoa kertyi vielä tuhat kiloa (4300 kg ka/ha). Nurmet lannoitettiin heti niiton jälkeen YaraBela Seleenisalpietari 200 kg/ha (N57, P0, K2) + 28 tn lietettä. Toisen sadon D-arvoseuranta alkanee vk 30-31.