Hevoslaitumien lannoitus ja hoito

Minkä nurmilajiseos sopii hevoslaitumelle?

Valitse monilajiset, tallausta kestävät heinänurmiseokset hevoslaitumelle. Seoksen ei tule sisältää apilaa tai sinimailasta. Osassa seoksista suositaan yrttejä, mutta niiden säilyminen hevoslaitumella muun muuassa tallauksen vuoksi on erittäin epävarmaa. Riittävän tiheä, tallausta kestävä ja maittava monilajinen heinäseos toimii parhaiten. Maittavia nurmiheiniä ovat timotei ja englanninraiheinä, tallausta puolestaan kestää niittynurmikka. Esimerkiksi timotei-nurminata-englanninraiheinä-niittynurmikkaseos toimii hyvin hevoslaitumella.

Miten lannoitat hevoslaitumia?

Lannoita hevoslaidun jokaisen laidunnuskerran jälkeen. Sopiva typpimäärä on noin 20–30 kiloa typpeä hehtaarille. Hevosia ei tule laskea laitumelle heti lannoittamisen jälkeen vaan vasta yli kahden viikon kuluttua, jolloin esimerkiksi lannoitteiden typpi on ehtinyt muuntua valkuaisaineiksi.

Käytä tasapainoista lannoitusta ja valitse viljavuusanalyysin perusteella sopiva YaraMila Y -lannoite. Tilaa hevoslaitumen maanäytteestä esimerkiksi Eurofinsin laaja nurmipaketti, jolloin saat selville myös hivenravinteiden määrän maassa. Laidunnurmen ravinnepitoisuuteen ja sitä kautta hevoslaitumen ruokinnalliseen laatuun vaikuttaa tarjolla olevien ravinteiden määrä maaperässä ja lisättyjen ravinteiden määrä lannoitteessa. YaraMila Y3 HIVEN ja YaraMila Y4 HIVEN sisältävät pääravinteiden lisäksi mangaania ja sinkkiä ja sopivat siksi hyvin hevoslaidunten lannoitukseen.

Hevoslaitumilla hoito- ja puhdistusniitot tarpeen, suosi kaistasyöttöä

Hevoset ovat valikoivia laiduntajia. Laitumille jää syömättömiä alueita, joiden lajikoostumus ei ole maittava tai niillä on lanta tai virtsaa. Hevoslaitumille kannattaakin tehdä kasvukauden aikana hoito- tai puhdistusniittoja, eli poistaa laiduntamatta jääneiden alueiden kasvustot.

Vältä liian suurta nurmirehumäärää laitumella kerralla ja rajoita syöntiä kaistasyötöllä. Nurmiheinien kasvu on keväällä kiivasta ja laidunalan tarve eläintä kohti pieni verrattuna myöhempään kesään tai syksyyn. Sekalaidunnus esimerkiksi lampaiden kanssa voi auttaa rehumäärän tasaamisessa. Toinen vaihtoehto on tehdä osa laidunalasta nurmisäilörehuksi ensimmäisessä sadossa.

Huolehdi rikkakasvien torjunnasta, täydennyskylvä tarvittaessa

Vältä ylilaidunnusta ja liian suurta eläintiheyttä laitumella. Ylilaidunnus vähentää nurmirehun määrää ja alentaa sen ruokinnallista arvoa. Ylilaidunnus ja liika tallaus voi johtaa nurmiheinien katoamiseen osalla laidunta ja niiden korvautumiseen rikkakasveilla. Rikkakasvien kivennäis- ja hivenainekoostumus voi poiketa huomattavasti nurmiheinän pitoisuuksista, mikä johtaa epätasapainoiseen ruokintaan hevosella. 

Osa rikkakasveista on myös haitallisia hevosen terveydelle. Esimerkiksi ohdakkeet, valvatit, hevonhierakka, leinikit ja kortteet ovat hevoselle joko haitallisia tai myrkyllisiä. Rikkakasvien torjunnasta onkin huolehdittava hevoslaitumella. Hyvä nurmikasvusto, joka on tasapainoisesti lannoitettu, kilpailee rikkakasvien kanssa tehokkaasti. Hoitoniitot laiduntamisen välillä auttavat myös rikkakasvien torjunnassa. Erityisesti uusien nurmien perustamisen yhteydessä ja ensimmäisen vuoden nurmien rikkakasvien torjunnalla saavutetaan hyviä tuloksia.

Talven jälkeen hevoslaidun voi olla aukkoinen ja kesän aikana rikkakasvit täyttävät aukkopaikat. Sen torjumiseksi kannattaa laitumet täydennyskylvää keväällä samalla siemenseoksella kuin aiemmin.

Hevoslaitumen sokeripitoisuus

Kasvit yhteyttävät päivällä ja käyttävät yön aikana osan energiasta hengittämiseen. Suomessa kesäpäivä on pitkä ja yö lyhyt, eikä nurmiheinän sokeripitoisuudessa esiinny vastaavaa vaihtelua kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Siksi heinän korjuu- tai laidunnusajankohdan valinnalla päivän aikana ei vaikuteta hevosen saamaan sokerin määrään merkittävästi.

Syksyllä nurmikasvit valmistautuvat talveen ja ne kerryttävät varastosokereita tyvisipuleihin. Makeat tyvisipulit maistuvat myös hevosille. Siksi hevosia, jotka ovat altistuneet kaviokuumeelle, ei tulisi laiduntaa myöhään syksyllä. Tyvisipuleiden sokeripitoisuus voi nousta jopa 250 grammaan kilossa kuiva-ainetta. Muina aikoina hyvin kasvavan laitumen sokeripitoisuus ei nouse liian korkeaksi. Nurmien kasvu voi kuitenkin pysähtyä esimerkiksi kuivuudesta, ravinteiden puutteesta tai muista stressitekijöistä johtuen. Tällöin yhteyttämisessä tuotettuja sokereita ei pystytä käyttämään kasvuun, vaan sokeripitoisuus voi kohota etenkin nurmiheinien korressa. Mitatut sokeripitoisuudet eivät kuitenkaan helposti kohoa syyslaitumen tyvisipuleiden pitoisuuksien tasolle.

Lähteet: Grassland for horses, Teagasc 2016; Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen opinnäytetöitä.