Syysviljan viljelyyn joustavuutta jaetulla lannoituksella

Kasvukausi 2019 oli syysviljoilla onnistunut, ja sadot olivat monin paikoin korkeita. Korkea satotaso johtaa helposti matalaan valkuaistasoon, joten myllylaatua tavoittelevan tulee huolehtia riittävästä ja oikea-aikaisesta typpilannoituksesta.

Kasvukausi 2019 oli menestyksekäs syysviljoille. Moni viljelijä sai ennätyssadon, samoin Yara Kotkaniemessä parhaat syysvehnäruudut tuottivat yli 11 tonnin hehtaarisadon.

Korkea satotaso johtaa useimmiten syysvehnän matalaan valkuaistasoon, ellei lannoitusta suunnitella etukäteen joustavaksi kasvukauden olosuhteisiin.

Ravinteiden riittävä saanti alkukesällä tärkeää

Yara Kotkaniemen tutkimustilan syysvehnäkokeessa kasvuston typenottoa seurattiin Yara N-Prognos -mittauksin viikoittain kasvukauden alussa.

Kasvuston ennen tähkälle tuloa ottama typpimäärä kuvaa hyvin tulossa olevaa satotasoa. Tämän takia ravinteiden riittävä saanti alkukesän aikana on erityisen tärkeää hyvän sadon aikaansaamiseksi. Tähkimisen jälkeen viljan käytössä oleva typpi nostaa sen sijaan sadon valkuaispitoisuutta.

Kertalannoitus 160 kg typpeä/ha keväällä tuotti 8500 kilon hehtaarisadon, mutta valkuainen jäi 11 prosenttiin, eli sato oli rehulaatua.

Kun sama typpimäärä annettiin kolmessa osassa, valkuainen nousi, mutta sato vastaavasti laski. Tulos on tyypillinen, kun viljalta loppuu typpi kesken. Myllyvehnän laatuun ei lannoituksen jakamisellakaan siis päästy, kun typen määrä oli 160 kg/ha.

Yli 12 prosentin valkuaiseen päästiin, kun typpilannoitus nostettiin 200 kg/hehtaarille. Aivan kuten matalammallakin typpitasolla, kertalannoitus tuotti korkeimman sadon, mutta jakamalla lannoitus useampaan osaan saatiin valkuaistaso nousemaan yli 12 prosenttiin, eli myllyvehnältä vaaditulle tasolle.

Valkuainen myllyvehnätasolle

Koejäsenten ravinnetaseista selviää, että jos jyviin on sitoutunut enemmän typpeä kuin lannoituksessa on annettu, valkuainen jää alle myllyvehnän vaatimuksen. Vilja käyttää osan typestä olkien ja juuriston kasvattamiseen, joten sitä ei riitä enää valkuaisen nostoon.

Myllylaatua, jossa oli 12 prosenttia valkuaista, pystyttiin tuottamaan 200 typpikilolla tässä kokeessa. Jyviin oli sitoutunut 192 kiloa typpeä ja tällä satotasolla olkiin sitoutuu noin 32 kiloa typpeä/ha. Näin ollen kaikki lannoitetyppi on sitoutunut kasvustoon ja lisäksi merkittävä osa myös maasta vapautuneesta typestä.

Ravinteita satopotentiaalin mukaan

Jotta viljanviljely olisi Suomessa kannattavaa ja viljelijät kykenisivät tuottamaan ostajien vaatimaa laatua, syysvehnälle tulisi olla mahdollista käyttää ravinteita kasvuston satopotentiaalin mukaan.

Lannoituksen jakamista ja Yaran täsmäviljelyratkaisuja hyödyntämällä voidaan tehdä lannoitus, joka tuottaa huippulaatuisen sadon ympäristöä kuormittamatta.