Pitkäaikainen muokkauskoe kertoo maaperän muutoksista

Kotkaniemen tutkimusasemalla on lohko, jota on viljelty vuodesta 2003 lähtien siten, että kolmasosa lohkosta on kynnetty, kolmasosa sänkimuokattu ja kolmasosa suorakylvetty. Eri muokkausmenetelmät ovat olleet samoilla paikoilla jo niin pitkään, että maan rakenne on muuttunut. Maalaji lohkolla on runsasmultainen hiesusavi.

Hyvärakenteinen maaperä vaikuttaa viljelykasvien ravinnetalouteen

Tehokkaaseen ravinteiden ottoon tarvitaan tasaisesti haaroittunut juuristo. Hyvärakenteisessa maaperässä juuret pääsevät haaroittumaan ilman tiivistymisen aiheuttamia esteitä. Lisäksi hyvärakenteinen maaperä lisää maaperässä olevien ravinteiden luontaista mineralisoitumista ja vaikuttaa maan vesitalouteen sekä lisää tätä kautta lohkon viljelyvarmuutta.

Muokkausmenetelmä on vaikuttanut pinta- ja pohjamaan rakenteeseen

Syksyllä 2014 tehdyt kuoppatestit eri muokkausmenetelmillä osoittavat, että siirryttäessä kynnöstä kevyempään sänkimuokkaukseen tai suorakylvöön maaperän kunto on parantunut. Eri muokkausmenetelmien välillä on nähtävissä eroja pintamaan murukerroksen paksuudessa, pohjanmaan juuri- ja lierokanavien määrässä, juurten syvyyskasvussa sekä lierojen lukumäärässä. Kaikilla näillä tekijöillä on vaikutusta maaperän ravinne- ja vesitalouteen sekä sitä kautta viljelykasvien kasvuun.

Maaprofiileja kynnetyltä alueelta

Juuristoa on runsaimmin noin 4 senttimetrin syvyydellä. Arviolta noin 3 senttimetriä pinnasta on muruista maata.

Pinta- ja pohjamaassa ei havaittu lieronreikiä. Maan rakenteessa kokkareisuutta ja teräviä särmiä murtopinnassa. Murut kulmikkaita.

Maaprofiileja suorakylvetyltä alueelta

Juuristo on runsaimmin noin 18 senttimetriin asti. Lisäksi yksittäisiä juuria on yli 30 senttimetrissä. Pintamaassa ei näkynyt lieronreikiä, syvemmällä siellä täällä. Maa murtuu herkästi noin 17 senttimetrin syvyydeltä.

Muutokset maapäreässä näkyvät sadossa ja laadussa

Muokkauspohjalohkolla on viimeiset neljä vuotta ollut käynnissä koe, jossa on tutkittu eri muokkausmenetelmien vaikutusta kevätvehnien, ohrien ja kaurojen satoon sekä laatuun. Koe on osa Yara Suomen ja Agrimarket -ketjun yhteistyössä tekemää Kasvuohjelma-tutkimusta. Kokeessa on kylvetty kolme metrisellä Väderstad Rapid -kylvölannoittimella eri kevätvehnä-, ohra- ja kauralajikkeita läpi eri muokkauspohjien. Kylvöajankohdaksi on pyritty valitsemaan paras mahdollinen kompromissi siten, ettei mikään muokkausmenetelmä kärsisi. Kevätvehnän lannoitus on ollut YaraMila Pellon Y 2120 kg N/ha + 30 kg N/ha. YaraBela Axan, ohran YaraMila Pellon Y 2120 kg N/ha ja kaupan YaraMila Pellon Y 2130kg N/ha.

Ympäristö

Tutustu tarkemmin Kotkaniemen tutkimusaseman ympäristönhoitoon.

Lue lisää