Syysvehnän paras sato ja myllylaatu jaetulla lannoituksella

Syysvehnän kevätlannoitus kannattaa tehdä kahdessa tai kolmessa osassa. Syysvehnät ovat satoisia ja talven jälkeen kasvustot ovat useimmiten epätasaisia.

Jaetulla lannoituksella myllylaatuista vehnää

Kevään ensimmäinen lannoitus tehdään mahdollisimman aikaisin, jotta vehnä ehtii hyödyntää keväät lämpimät päivät tehokkaasti. Aikainen lannoitus tehostaa syysvehnän pensomista, siksi harvalle vehnälle käytetään suurempi osa lannoitteesta kasvukauden alussa.

Toinen lannoitus kannattaa tehdä täsmälannoituksena, jotta ravinteet kohdennetaan siihen osaan lohkosta, joista niistä on eniten hyötyä. Ympäristökorvauksen sallimat typpimäärät ovat niin matalia, että hyvässä kasvussa olevan syysvehnän valkuaistaso jää matalaksi, jos ravinteiden käyttöä ei optimoida lohkon sisällä. Valkuaisen nostoon on hyvä jättää noin 20 kg typpeä ja oikea käyttöaika on jyvän kasvaessa, viimeistään maitotuleentumisasteella.

Koetuloksesta näkyy, että syysvehnälle kannattaa käyttää korkein mahdollinen typpilannoitus. Paras sato ja myllylaatuista satoa saatiin, kun syysvehnälle annettiin kevätlannoituksen jälkeen kolme kertaa lisätyppeä Yara N-Sensorin suosituksen mukaan kasvuvaiheissa 30, 37 ja 51. Tässä koejäsenessä kokonaistypen määrä oli 200 kg/ha.