Ohran jyväkoko ja paino

Hedelmöittymisen jälkeen kasvi alkaa siirtää yhteyttämistuloksia ja aiemmin varastoitua tärkkelystä ja valkuaista lehdistä ja korsista kehittyviin jyviin. Mitä pidempi jyvän täyttymisvaihe on, sitä suuremmaksi jyväkoko kasvaa.

Ravinteiden lisäksi jyväkokoon vaikutetaan vesitaloudella (kastelu kuivuuden torjuntaan) ja kasvitautien hallinnalla. Kasvinsuojelulla ja lannoituksella ylläpidetään vihreää, yhteyttävää lehtialaa. Myös tuholaistorjunta parantaa kasvin terveyttä ja mahdollistaa suuren jyväkoon.

Ravinteiden vaikutus ohran jyväkokoon ja painoon

Typen hallinnalla on eniten vaikutusta lopulliseen ohran jyvän kokoon ja painoon. Aikaisin tehdyt lannoitukset varmistavat, että lehtiala on suuri ja sisältää suuret määrät hiilihydraatteja, jotka voidaan siirtää kehittyvään jyvään kypsymisen aikaan. On tärkeää mitata kasvin typpitasot kasvukauden aikana varmistaen, ettei kasvusto lakastu aikaisin eikä jyvän täyttymisvaihe lyhene.

Fosforin tehtävä on energian tuottaminen ohran tarpeisiin. Varastoitujen hiilihydraattien siirto vaatii energiaa tehden fosforilannoituksesta tärkeän, kun tavoitellaan suurta ohran jyväkokoa. Sekä rakeista fosforilannoitetta että nestemäistä fosforia voidaan käyttää lopullisen jyväkoon suurentamiseen.

Kaliumtasoja kannattaa ylläpitää, koska kalium vaikuttaa ravinteiden liikkumiseen kasvin sisällä. Se säätelee nestevirtauksia, kun ohra siirtää ravinteita tähkään. Kalium myös auttaa estämään aikaista lakastumista, mitä usein esiintyy kuivina kausina jyvän täyttyessä. Kaliumin puutteessa kasvit ovat huonoja säätelemään nestevirtauksia lehdissä, mikä johtaa kuumuusstressiin ja nuutumiseen. Riittävä kaliumin määrä pidentää jyvän täyttymisvaihetta ja lisää jyvän painoa.

Mangaani ja sinkki osallistuvat typen aineenvaihduntaan, siten ne parantavat ohran jyväpainoa.