lokakuuta 13, 2023

Kuivuudella alkanut kasvukausi päättyy runsaisiin vesisateisiin – voiko nurmien talvehtiminen vaarantua?

Jälleen kerran on monilla paikkakunnilla takana erikoinen kasvukausi. Kasvukausi alkoi kuivuusjaksolla, joka pysähdytti nurmien kasvun ja mutta loppukesää kohden mentäessä runsaat sateet viivästyttivät nurmisatojen korjuuta. Talven tullessa monet nurmilohkot ovat läpimärkiä, mikä voi heikentää erityisesti apiloiden ja nadan talvehtimista.
 Kuivuudella alkanut kasvukausi päättyy runsaisiin vesisateisiin – voiko nurmien talvehtiminen vaarantua?
 Kuivuudella alkanut kasvukausi päättyy runsaisiin vesisateisiin – voiko nurmien talvehtiminen vaarantua?

Pilottilohkoilla seurattiin kosteutta

Yaran pilottitilojen nurmilohkoilla seurattiin maan kosteutta kasvukauden aikana kolmessa syvyydessä (Kuva 1). Eri nurmilohkojen tilavuuskosteutta ei voi vertailla keskenään, sillä maalaji vaikuttaa siihen milloin kasvit alkavat kärsiä liiasta kosteudesta tai kuivuudesta. 

Tällä nurmilohkolla maalaji oli HeS ja maa on liian märkää kosteuden ollessa yli 40 % ja liian kuivaa alle 25 % kosteudessa. Pellon maalajien vaihtelut vaikuttavat luonnollisesti kynnysarvoihin.

Kuva 1. Maan tilavuuskosteuden muutokset kasvukauden aikana. Kuvaajan vasemmassa reunassa sininen palkki kertoo maan olevan kyllästynyt vedestä eli maahuokoset ovat täynnä vettä. Vastaavasti punaiset sävyt kuvaavat maan kosteuden riittävyyttä kasvuun.

 

Liikakosteudesta kuivuuteen

Talven jäljiltä nurmilohko oli kyllästynyt vedellä eli maan kosteustilavuus oli huhtikuussa yli 40 %. Nurmien kasvuunlähdön kannalta riittävä kevätkosteus on eduksi ja ensimmäinen nurmisato oli tälläkin lohkolla suuri. 

Juuri ennen kesäkuun niittoa nurmen kasvu pysähtyi kuivuuden seurauksena. Nurmilohkon tilavuuskosteus laski noin 30 %:iin. Nurmikasvustossa tämä näkyi kasvun pysähtymisenä, jonka seurauksena rehun D-arvo ja sokeripitoisuus nousi ennätyskorkeaksi. Toisen sadon kasvuunlähtöä hidasti puolestaan kuivuus.

Märkä maa ja talvehtiminen

Elo-syyskuun runsaat sateet näkyvät maan kosteuden palautumisena huhti-toukokuun tasolle. Kuivan kesän jälkeen etenkin karjanlannan ravinteiden vapautuminen voi ajoittua myöhään syksyyn ja ylläpitää erityisesti natapitoisten nurmiseosten kasvua pitkälle syksyyn.

Sateisen syksyn ja leudon talven haasteeksi voi muodostua liiallinen maan kosteus, joka vaikeuttaa erityisesti apiloiden ja sinimailasen talvehtimista. Keväällä kannattaakin seurata apilapitoisten nurmien talvehtimisen onnistumista ja valmistautua täydennyskylvöjen tarpeeseen.