Kipsi - Tutkitusti tehokkain menetelmä Itämeren fosforikuormituksen vähentämisessä

Fosforikuormitus on yksi Itämeren alueen suurimpia ympäristöhaasteita. Viljelykasvit tarvitsevat fosforia kasvaakseen, mutta ongelmana on pelloilta valuva vesi, joka kuljettaa maata ja fosforia pelloilta vesistöihin. Vesistöissä fosfori aiheuttaa levien kasvua ja rehevöitymistä. Kipsi on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaimmaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi.

Kipsi parantaa maata

Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään. Se parantaa maan rakennetta ja sitoo myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota ja siten fosforin valumista vesistöihin. Tutkimustulosten mukaan pellon kipsikäsittely vähentää fosforin kulkeumaa keskimäärin 50 % viiden vuoden aikana, vaikutus perustuu eroosion vähenemiseen ja vesiliukoisen fosforin huuhtoutuman vähenemiseen. 

NutriTrade-julkaisun mukaan Etelä-Suomen savimaiden kipsikäsittelyillä voidaan vähentää 200 - 300 tn Itämeren fosforikuormitusta, joka on lähes 100 % Suomen fosforikuormituksen vähennystavoitteesta. Suomessa on yli 500 000 ha viljelysmaata, joka sopii kipsikäsittelyyn.

Kipsin edut: 

  • Vähentää eroosiota ja vesiliukoisen fosforin huuhtoutumista Itämereen.
  • Fosforikuormitus vähenee heti 50 %.
  • Myös orgaanisen hiilen huuhtouma vähenee merkittävästi.
  • Kustannustehokas kiertotalousratkaisu: Kipsi on edullinen, fosforihappotuotannon sivutuote Siilinjärveltä.
  • Siilinjärven kipsi on puhdas raskasmetalleista (esimerkiksi kadmium).
  • Kipsin levitysmäärä on pieni, 4 tn/ha.
  • Helppokäyttöinen: Suositellaan levitettävän syksyllä sängelle. Kevytmuokkaus parantaa tehoa.
  • Pitkävaikutteinen: Tutkimusten mukaan vaikutusaika on 5 vuotta. 
  • Viljelijöiltä on saatu positiiviset käyttökokemukset.
  • Kipsin sisältämä kalsium parantaa maan mururakennetta.
  • Kipsistä maahan tulee kalsiumin lisäksi rikkiä. Molemmat ovat välttämättömiä kasvinravinteita.
  • Kipsikäsittelyn jälkeen fosfori pysyy pellossa ja on edelleen kasvien käytettävissä.
  • Menetelmä ei aiheuta sadonmenetyksiä.
  • Tutkimusten mukaan kipsin sisältämällä sulfaatilla ei ole haitallista vaikutusta ympäristöön. 
  • Kipsi soveltuu Itämeren valuma-alueille, ei järvien valuma-alueille.
  • Tutkittu ja seurattu menetelmä jo vuodesta 2008. Valuma-aluetutkimuksia on tehty viljelijöiden pelloilla Nummenpään ja Savijoen valuma-alueilla. Uusin hanke on Vantaanjoen valuma-alueella. Kipsitutkimukset on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen, Luonnonvarakeskuksen, Ympäristöministeriön ja John Nurmisen -säätiön kanssa. Lue lisää miten kipsiä on tutkittu.

 


Kipsiä syntyy Siilinjärvellä

  • Kipsi on fosforituotannon sivutuote, jota syntyy Yaran valmistaessa fosforihappoa Siilinjärvellä apatiittimalmista. Kun apatiittia liuotetaan tehdasprosessissa rikkihapolla, tuloksena on fosforihappoa ja kipsiä. Sivutuotteena syntyy yli miljoona tonnia kipsiä.

Kipsi vesiensuojelun tehostamisohjelmassa 

Ympäristöministeriö valmistelee vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vuosille 2019-2021. Hallitus esittää Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta vuodelle 2019. Hallitus käynnistää ohjelman Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi, minkä määrärahat ovat yhteensä 45 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021.

Ravinteiden kierrätyksen sekä vesien- ja merenhoidon kärkihankkeissa on toteutettu tutkimus-, kehitys- ja kokeiluhankkeita. Hankkeissa on kokeiltu innovatiivisia vesiensuojelumenetelmiä, kuten pellolle lisättäviä maanparannusaineita: kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuituja.

Ministeriön mukaan kipsistä on eniten tietoa, ja ennen laajaa käyttöä kaikkia muitakin uusia menetelmiä on tutkittava perusteellisesti. Ohjelman vaikuttavuuden kannalta on tärkeää kohdentaa toimet oikein alueellisesti, tilakohtaisesti ja jopa tilalla lohkokohtaisesti.