Tavoitteena päästöjen minimoiminen

Yara Suomi noudattaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten asettamia määräyksiä ja lupaehtoja kaikissa toiminnoissaan. Tehtailla toimimme ympäristölupien puitteissa ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tarkkailemme tehtaillamme jatkuvasti kipsikasojen fosforipäästöjä ja olemme kehittäneet keinoja, joilla päästöt minimoidaan.

Kipsikasa

Toimintamme on sertifioitu ja ympäristön osalta meille on myönnetty ISO 14001:2004 -sertifikaatti. Yara Suomi tekee yhteistyötä viranomaisten, HELCOMin, SYKEn, John Nurmisen säätiön ja BSAG:n kanssa Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi.

Lannoitteiden valmistamiseen tarvitaan fosforihappoa, jonka sivutuotteena syntyy kipsiä. Yaran Uudenkaupungin tehtaalla fosforihappoa on valmistettu vuosina 1965–1990, jonka aikana kipsikasa syntyi. Kipsikasa sisältää tänä päivänä noin viisi miljoonaa tonnia kipsiä ja noin 3 800 tonnia fosforia. Yaran Siilinjärven tehtaiden fosforihappotuotannon sivutuotteena syntyvä kipsi muodostaa puolestaan noin 50 miljoonan tonnin kipsikasan, joka on rakennettu ympäristöviranomaisten määräysten mukaan.

Yaran Siilinjärven ja Uudenkaupungin toimipaikkojen kokonaisfosfori- ja -typpipäästöt ovat ympäristöviranomaisten asettamien luparajojen puitteissa. Päästöjä seurataan ja raportoidaan valvovalle viranomaiselle kuukausittain.

Yaran keinot fosforipäästöjen estämiseksi

Eristeseinämä

Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan ympärille rakennettu pato ei ole aina ollut täysin tiivis, joten Yara päätti rakentaa eristeseinämän meren ja kipsikasan väliin fosforipäästöjen minimoimiseksi. Seinämä valmistui syksyllä 2013, ja projekti on noin 3,5 miljoonan euron investointi.

Kipsikasa on 60-luvulla rakennettu sen ajan tietojen ja osaamisen mukaan. Syvimmillään kipsikasan pohja on kahdeksan metriä meren pinnan alapuolella. Tämä teki suojaseinämän rakentamisesta poikkeuksellisen haastavan ja vaati urakoitsijoita kehittämään uusia menetelmiä toteutuksen onnistumiseksi. Seinän rakenne on suunniteltu yhdessä Pöyryn kanssa.

Suljettu prosessivesikierto

Seinämän rakentamisen lisäksi Uudenkaupungin tehtailla olemassa olevaa allasta on kunnostettu. Fosforipitoisimmat vedet pumpataan altaaseen ennen käsittelyä jätevesilaitoksella, ja kasasta kerättävää fosforia hyödynnetään lannoitetehtaalla. Uudenkaupungin tehtailla on 1960-luvusta lähtien ollut suljettu prosessivesikierto.

Myös Yaran Siilinjärven toimipaikalla on suljetut vesikierrot. Kipsikasasta tulevat sulamis- ja valumavedet johdetaan fosforihappotehtaan vesikiertoon. Suoraan prosessivedeksi tai kiertoon johdetaan myös tehtaiden pesu- ja vuotovedet sekä pasutteen, lannoitteiden varastointi- ja käsittelyalueiden valumavedet.

Nykyinen kipsin läjitysalue Yaran Siilinjärven tehtailla on ympäröity kaksinkertaisella ojituksella. Läjitysalueen ulkopuoliset puhtaat vedet kerätään ulompiin puhdasvesiojiin ja johdetaan Sulkavanjärveen. Sulkavanojassa, jonka kautta vedet johdetaan Sulkavanjärveen, on jatkuvatoiminen näytteenotin. Läjitysalueen valuma- ja suotuvedet kerätään läjitysalueen ja puhdasvesiojan välissä oleviin kipsivesiojiin, joista vesi johdetaan fosforihappotehtaan kiertovesialtaisiin.

Suunnitelmissa uusi pesuprosessi

Lisäämällä kipsikasaan puhdasta vettä nopeutetaan fosforipäästöjen pienentämistä. Vastaavaa pesumenetelmää on toteutettu Yaran Ruotsin tehtaalla Landskronassa. Pesuprosessi on erittäin hidas, mutta tulokset ovat erinomaiset.

Näytteenotto ja tulokset

Näytteenotto

Näytteenottokaivoista seurataan yhdessä viranomaisten kanssa meren tilaa säännöllisten mittausten kautta. Käytännössä tuloksia meren tilassa voidaan odottaa vasta muutaman vuoden päästä koska fosforia on sitoutunut myös pohjasedimenttiin josta sitä voi vapautua. Alustavat tulokset ovat kuitenkin lupaavia. Padon sisällä oleva fosforipitoisuus on noussut ja padon ulkopuolella laskenut.

Aikaisemmat ympäristötoimenpiteet

1960-luvusta lähtien kipsikasan fosforin pääsyä mereen on yritetty estää useilla eri toimenpiteillä kuten esimerkiksi rakentamalla pato, sulkemalla fosforihappotehtaan vesikierrot, muotoilemalla sekä pinnoittamalla moreenilla. Padon päihin on rakennettu muovinen seinämä. 1970-luvulta lähtien kipsikasan fosforikuormitus on saatu murto-osaan.

1990-luvulla Uudenkaupungin toimipaikan kasa muotoiltiin sopivien kaatojen saamiseksi. Näin sadevedet saatiin tehdasalueen verkostoon. Lisäksi kasa pinnoitettiin Sirppujoen ruoppausmassoilla, jonka jälkeen kasvillisuus lähti kukoistamaan kipsikasan päälle. Tästä syntyi nimitys Vihervalli. Kasvillisuus suojaa kipsikasan pintaa ja estää muun muassa pölyämistä.

Systemaattisella työllä kasa on muutettu monipuoliseksi ympäristökohteeksi. Vihervallilla kukkii laaja niittykasvisto, jonka runsas siementuotanto houkuttelee paikalle merkittävän määrän lintu- ja perhoslajeja. Kesäisin siellä on pidetty lampaita.