Puhtaamman Itämeren puolesta

Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on yksi suurimmista Itämeren ympäristöhaasteista. Yara on kehittänyt ratkaisuja, joiden avulla ravinteet pysyvät pellossa kasvien käytössä. Näin kasvit saavat tarvittavan määrän ravinteita kasvaakseen ilman, että Itämeri rehevöityy.

Puhtaamman Itämeren puolesta

Itämeren alue tarvitsee kilpailukykyisen ja tuottavan maataloussektorin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kasvukausien piteneminen ja keskilämpötilojen kohoaminen, tekevät Itämeren alueesta tulevaisuudessa entistä tärkeämmän ruoantuotantoalueen.

Maatalouden osuus vesien rehevöitymisestä on noin 60 prosenttia. Tärkeimmät rehevöitymistä aiheuttamat ravinteet ovat fosfori ja typpi. Kasvit tarvitsevat ravinteita kasvaakseen, mutta ongelmana on eroosio: valumavesi kuljettaa maata ja sen mukana ravinteita vesistöihin.

Eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista voidaan vähentää huolehtimalla maan hyvästä rakenteesta, pitämällä viljavuus riittävänä sekä hyödyntämällä parhaita viljelykäytäntöjä ja uutta teknologiaa. Kun maa on hyvässä kunnossa, se kestää paremmin sadetta ja sulavaa lunta ja estää näin eroosiota ja ravinteiden valumista vesistöihin

Lue lisää tehtaiden fosforipäästövähennyksistä

 

Lannoitus kasvin tarpeiden mukaan

Suomen maaperä sisältää luontaisesti niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia. Menneinä vuosikymmeninä kasveille annettiin fosforia yli niiden tarpeen, koska fosforiköyhä maa sitoi lähes kaiken fosforilannoituksen itseensä. Tämä johti peltojen fosforipitoisuuden nousuun. 1980-luvusta lähtien fosforilannoitusta on vähennetty. Hyvän sadon ja ympäristön hyvinvoinnin vuoksi viljelymaata ei pidä yli- eikä alilannoittaa. Nykyisin fosforilannoitusta ohjaa ympäristötuen ehdot, ja lannoitus tehdään viljavuustutkimukseen perustuen kasvien tarpeiden mukaisesti.

Tällä hetkellä koko maan fosforin peltotase on lähes nolla. Sadon mukana fosforia poistuu siis saman verran kuin peltoon on lisätty. Alueellisia eroja kuitenkin löytyy. Ainoastaan 10 prosentissa Suomen pelloista on korkea fosforipitoisuus. On tärkeää, että toimenpiteet fosforikuormituksen vähentämiseksi kohdennetaan korkean fosforipitoisuuden peltoihin. 

Kun lannoitus pohjautuu kasvin tarpeisiin ja maan viljavuus pidetään hyvänä, voimme tuottaa ruokaa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tämä edellyttää parhaita viljelykäytäntöjä. Lannoituksen osalta tämä tarkoittaa tarpeenmukaisia ravinteita: oikea määrä, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Näin kasvit saavat käyttöönsä juuri sen minkä tarvitsevat muodostaakseen parhaan mahdollisen sadon, eikä ravinteita siirry vesistöön tai haihdu ilmaan.

Yaran ratkaisut tuottavaan ja kestävään ruoantuotantoon

N-Sensor

Yara tarjoaa viljelijöille neuvontaa ja työkaluja tasapainoiseen lannoitukseen. Viljelijöiden tueksi on kehitetty innovatiivisia ratkaisuja, kuten P-TraP -kipsiratkaisu, joka vähentää fosforin valumista vesistöihin ja Yara N-Sensor, jolla voidaan tehostaa typen käyttöä.

Yara on investoinut ympäristöpäästöjen vähentämiseen tehtaillaan. Fosfori- ja typpipäästöt ovat vähäiset suljettujen vesikiertojen ja jatkuvan kunnostustyön ansioista. Viimeisin ympäristöinvestointi on Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan ja meren väliin rakennettu suojaseinämä, jonka tavoitteena on minimoida fosforipäästöt Itämereen.

Lue lisää Yaran Itämeri-sitoumuksista

 

Fosforikuormituksen lisäksi veteen liuennut typpi aiheuttaa rehevöitymistä. Typpeä päätyy Itämereen niin peltojen valumavesien kuin ilmakehän kautta typen oksideina (NOx). Suuret NOx-päästöt aiheuttavat merkittäviä ympäristöongelmia Itämeressä ja vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen ja luonnon ekosysteemeihin. Yaran ratkaisu NOx-päästöjen vähentämiseksi laivoissa ja teollisuudessa ovat SCR tai SNCR-puhdistustekniikka ja NOxCare -liuostuotteet. Diesel ajoneuvoissa Yaran Air1 AdBlue -urealiuoksen ja SCR-tekniikan avulla NOx-päästöt puhdistuvat jopa yli 90 prosenttia.

Yaran Itämeri-kumppanit