Viljelykasvit sitovat hiiltä

Kaikki kasvit sitovat kasvaessaan hiiltä sekä kasvuston maanpäälliseen osaan että juuristoon. Etenkin juuriston ja kasvijätteiden kautta muodostuva hiili voi sitoutua hyvin pitkäkestoisesti maahan.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan vähentää korvaamalla fossiilisperäisiä polttoaineita uusiutuvilla sekä sitomalla hiiltä ilmakehästä esimerkiksi metsien ja viljelykasvien kasvua tehostamalla.

Peltojen hiilensidontaan vaikuttaa moni tekijä, joista osaan voidaan vaikuttaa viljelytekniikalla. Tärkeää on esimerkiksi huolehtia pellon kasvukunnosta, runsasjuuristen viljelykasvien kuten nurmien viljelystä sekä tekijöistä, jotka vaikuttavat positiivisesti sadon määrään.

Tavoitteena runsaat sadot

Yaralla kehitämme kestäviä ja ympäristöystävällisiä kasvinravitsemuksen ja ravinteiden optimoinnin ratkaisuja, joiden tavoitteena on mahdollistaa runsaat sadot ja sitä myötä tehokas hiilensidonta. Yaran työkalut ja tuotteet perustuvat vahvaan tieteelliseen näyttöön ja hyödyntävät aina tuoreinta olemassa olevaa tietoa.

Lue asiantuntijoidemme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin maatalouden hiilensidonnasta.

1. Miksi maatalouden hiilensidonnasta puhutaan nyt niin paljon?

• Ilmaston lämpiämisen pääsyy on ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidin määrä. Sen kasvu on pysäytettävä. Keinot ovat fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja hiilen pysyvä poistaminen ilmakehästä. Maatalousmaa ja kasvinviljely sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja ovat siten mahdollinen hiilinielu. Asiaa tutkitaan nyt aktiivisesti Suomessa ja maailmalla.

2. Mitä on hiiliviljely?

• Kaikki kasvien viljely on lähtökohtaisesti hiiliviljelyä. Kasvit sitovat kasvaessa hiiltä ja tuottavat happea. Tämä on elämän perusyhtälö. Keskustelussa esiintyvä hiiliviljely tähtää terminä sellaisten viljelymenetelmien käyttöönottoon, jotka lisäävät kasvien kasvua ja vähentävät pellosta ja kasveista (myös kasvit hengittävät ja tuottavat hiilidioksidia) luontaisesti ilmakehään poistuvan hiilidioksidin määrää. Hiiliviljelyn menetelmät ovat perinteisiä hyvään viljelytapaan kuuluvia toimenpiteitä kuten tasapainoinen lannoitus, karjanlannan käyttö, viljelykierto, peltomaan kasvipeitteisyydestä huolehtiminen sekä pidättäytyminen maan tarpeettomasta muokkauksesta.

3. Mitä viljelijä hyötyy hiilestä maaperässä?

• Suomalainen maatalousmaa on Euroopan runsasmultaisinta. Se johtuu eloperäisen aineksen hitaasta hajoamisesta ja siinä olevan hiilen siirtymisestä maan pitkäaikaisiin varastoihin. Maaperän hiilipitoinen eloperäinen aines toimii kuitenkin ravinteiden ja veden varastona, ja on siten maaperän viljavuuden peruselementti. Siksi muutoksia sen määrässä on syytä seurata.

4. Miten hiilensidontaa voidaan maataloudessa lisätä?

• Hiilensidontaa voidaan lisätä huolehtimalla pellon kasvukunnosta sekä tekijöistä, jotka vaikuttavat positiivisesti sadon määrään. Tehokkaasti yhteyttävä lehtipinta-ala on suuren sadon ja hiilensidonnan kannalta ehdottoman tärkeää. Peltomaahan kertyvän hiilen määrään voi vaikuttaa ottamalla viljelykiertoon mukaan runsasjuurisia viljelykasveja, kuten nurmia. Syväjuuriset kasvit puolestaan kuljettavat hiiltä syvempiin maakerroksiin, jolloin se on paremmin turvassa mikrobien hajotukselta.

5. Mikä merkitys hiilensidonnalla voi tulevaisuudessa olla viljelijälle?

• Kasvintuotannon hiilensidonta ja peltomaahan pitkäaikaisesti kerrytetty hiili voidaan tulevaisuudessa ottaa kaupankäynnin kohteeksi ja sille voidaan asettaa hinta. Tämä voi avata viljelijälle uuden tulolähteen joko tukien muodossa tai tuotteiden lisäarvona. Myös elintarvikkeiden valmistuksen arvoketjuun voidaan saada lisäarvoa, jos hiilineutraalius voidaan ulosmitata tuotteiden hinnassa tai niiden erilaistamisessa.

6. Eroaako eri viljelykasvien hiilensidontapotentiaali?

• Monivuotiset viljelykasvit sitovat hiiltä yksivuotisia kasveja tehokkaammin, sillä niillä on yhteyttävää lehtipinta-alaa aina varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn saakka. Lisäksi monivuotisten viljelykasvien juuristo kasvaa suuremmaksi ja ne kerryttävät maahan enemmän orgaanista ainesta.

7. Voiko maataloudella olla hiilensidonnassa jopa yhtä suuri merkitys kuin metsätaloudella?

• Suomen metsät sitovat merkittäviä määriä ilmakehän hiiltä. Niiden nettonielu on yli puolet koko Suomen päästömäärästä. Mahdollisuus käyttää myös maatalousmaata hiilinieluna on uusi ajatus ja vielä pitkälti tutkimuksen selvitettävänä. Meillä turvepohjaiset maatalousmaat ovat hiilen päästölähde ja kivennäismaat ovat nykyisillä viljelymenetelmillä ja satotasoilla lähellä hiilineutraalia. Metsän veroiseen hiilensidontaan ei maatalousmaalla voida päästä.

8. Edistävätkö suuret sadot maatalouden hiilensidontaa?

Suuri sato sitoo enemmän hiiltä ilmakehästä. Satoon sidottu hiili vapautuu kuitenkin nopeasti takaisin ilmakehään, kun sato hyödynnetään ihmisten tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tätä ilmakehän hiilen lyhytaikaista sitoutumista satoon kutsutaan hiilen lyhyeksi kierroksi eikä sillä ole ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta alentavaa pitkäaikaista vaikutusta. Sen sijaan osa juuristoon ja kasvijätteinä maahan kuljetetusta hiilestä säilyy useita vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia maassa. Suuri sato ja sen myötä suuri juuristo vilkastuttaa maan mikrobiaktiivisuutta ja syöttää maahan enemmän hiiltä. Kuinka suuri osa hiilitähteistä muuntuu hajoamattomaksi humukseksi ja poistaa ilmakehästä hiiltä pysyvästi, ei vielä tiedetä. Suuret sadot vaativat myös suhteessa vähemmän peltoalaa, jolloin maa-alaa voidaan käyttää tehokkaammin hiilensidontaan esimerkiksi metsityksellä tai tukemaan ympäristön monimuotoisuutta, kuten pölyttäjien elinympäristöjä.

9. Miten Yara on mukana edistämässä maatalouden hiilensidontaa?

Yara on mukana Valion luotsaamassa CARBO-konsortiossa, jonka tavoitteena on hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä. Yaran kehittämä nurmirehun tuotantoprosessi pohjautuu nurmien tehokkaaseen hiilensidontaan, resurssitehokkuuteen ja Yaran lannoitetuotannon alhaiseen tuotannon hiilijalanjälkeen. Kasvintuotannon läpinäkyvyys on keskeistä, jotta hiilensidonta voidaan jäljittää ja mallintaa tulevaisuudessa. Kehitystyössä hyödynnetään Yaran satelliittipalveluita sekä erilaisia digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös peltoprosessien jäljitettävyyden.

10. Miten maatalouden digitalisaatio voi edistää hiilensidontaa?

Maatalouden digitaalisilla ratkaisuilla voidaan toteuttaa täsmäviljelyä, jolloin panoksia – kuten lannoitteita – annetaan kasvustoon tarkasti juuri tarvittava määrä. Täsmäviljely on järkevää sekä talouden että ympäristön kannalta. Täsmäviljelyratkaisuja hyödyntämällä mahdollisuudet suureen satoon paranevat, mikä on hyvä asia hiilensidonnan kannalta (ks. kohta 8). Lisäksi kun resursseja ei mene täsmäviljelyn myötä hukkaan, maatalouden hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Nurmen juuristo sitoo hyvin hiiltä.

Kasvu alkaa juuresta

Nurmikasvit sitovat monivuotisina viljelykasveina tehokkaasti ilmakehän hiilidioksidia. Yhteyttäminen ja sen myötä hiilensidonta alkaa varhain keväällä ja jatkuu myöhään syksyyn. Kiinnitä huomiota myös nurmilajiseoksen valintaan.

Nurmet hiilensitojina

Hyvinvoiva juuristo tuottaa runsaan sadon.

Kasvu alkaa juuresta

Tiesitkö, että noin puolet viljapellon kasvimassasta on maan alla? Suuri ja laajalle levinnyt juuristo huolehtii viljojen veden ja ravinteiden otosta. Juuret myös ankkuroivat kasvit maahan sekä tekevät yhteistyötä maan mikrobien kanssa.

Hyvinvoiva juuristo tuottaa suuren sadon

Ohraa
Ohraa