Soklin kaivoshankkeen vastuullisuus

Vastuullisena kaivostoimijana Yara huomioi hankesuunnittelussa niin sidosryhmät kuin myös ympäristön ja elinkeinoelämän. Yara on aktiivisesti mukana Kestävän kaivostoiminnan verkostossa, joka kehittää ja räätälöi Suomeen sopivia työkaluja vastuullisemman ja kestävämmän kaivostoiminnan edistämiseksi.

Paikallinen ja alueellinen yhteistyö

Vuoropuhelu alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa on Yaralle tärkeää. Avoimella keskustelulla voidaan löytää kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja.

Yara pyrkii minimoimaan kaivostoiminnan vaikutukset alueen poroelinkeinoon. Yhtiö haluaa tehdä yhteistyötä paliskunnan ja muiden paikallisten sidosryhmien kanssa. Keskustelu paikallisten sidosryhmien kanssa aloitetaan uudelleen selvitysten uudelleenkäynnistämisen myötä. Mahdollisiin haittoihin liittyvät korvaukset määritellään yhteistyössä osana kaivospiiritoimitusta.

Kaivoshankkeen työllisyysvaikutus on Yaran arvion mukaan 500 suoraa ja 1500 epäsuoraa eli yhteensä noin 2000 pysyvää työpaikkaa. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 1000 henkilötyövuotta ilman liikenneinfrainvestointeja. Yara uskoo hankkeen työllistävän ihmisiä koko Lapin alueelta.

Noin miljardin euron investointi tuo taloudellista hyvinvointia Itä-Lappiin. Samalla se tukee paikallista elinkeinoelämää, kun ostovoima alueella kasvaa.

Jos kaivoshanke päätetään toteuttaa, Sokliin vievä tie on peruskorjattava Soklin ja Martin väliseltä osuudelta. Tien korjaamiseen liittyvä työ vie aikaa, joten se on käynnistettävä jo ennen päätöstä kaivostoimintaan ryhtymisestä. Kaivostoiminta edellyttää myös voimalinjan rakentamista.

Ympäristö huomioiden

Soklin kaivoshankkeelle myönnettiin ympäristölupa kesäkuussa 2018. Lupaan liittyvä valitusprosessi on meneillään hallinto-oikeudessa.

Yara arvioi parhaillaan vaiheittaisen kaivoskonseptin soveltamista Soklissa. Vaiheittaisessa mallissa louhintamäärä on aluksi pienempi, jolloin prosessit voidaan optimoida ympäristön kannalta ennen toiminnan kasvattamista täyteen kapasiteettiin.

Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti ja niistä raportoidaan ympäristöluvan mukaisesti. Yara louhii vain fosfaattimalmia, jonka radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat keskimäärin pieniä. Fosfaatin ja raudan lisäksi Soklin maaperässä on muita mineraaleja, jotka sisältävät uraania ja toriumia, mutta korkeampien uraani- ja toriumpitoisuuksien alueet rajataan toiminnan ulkopuolelle. Säteilyarvoja tarkkaillaan huolellisesti.

Kaivoksen vesistökuormitus koostuu lähinnä fosfori-, typpi-, sulfaatti- ja kiintoainekuormituksesta. Ympäristöviranomaisen arvion mukaan kaivostoiminnalla olisi vain vähäistä vaikutusta vesistöjen kalakantaan. Vaikutukset maa- ja vesistöalueiden virkistyskäyttöön ovat myös hyvin vähäiset. Ympäristöluvassa vesistökuormituksen raja-arvot on määritelty siten, ettei toiminta heikennä vesien tilaa.

Yaran tekemissä kartoituksissa on tutkittu alueen kasvi- ja eläinlajistoa. Huomioimme uhanalaiset ja rauhoitetut lajit ja kompensoimme niiden elinalueiden häviämistä siirtämällä kasveja sopiville alueille, säilömällä niitä kasvipankkiin ja ennallistamalla alueen käytön jälkeen. Käymme vuoropuhelua ELY-keskuksen ja viranomaisten kanssa mahdollisten poikkeuslupien tarpeesta ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä.

Miksi Sokli?

Maailman väkiluku ja ruoantarve kasvaa nopeasti eikä väestöä pystytä ruokkimaan ilman tehokkaita kasvinravinteita. Samalla ympäristöpäästöjä on pienennettävä. Ratkaisu on hyvä sato. Laadultaan ja määrältään hyvä sato parantaa viljelyn kannattavuutta ja vähentää vesi- ja ilmapäästöjä, koska sato sitoo ravinteita ja hiilidioksidia. Paras sato saadaan kasvin tarpeisiin pohjautuvalla lannoituksella.

Yaran kivennäislannoitteet perustuvat tutkimukseen ja ne on räätälöity kasvien tarpeisiin. Fosfaatin sisältämä fosfori on kasveille elintärkeää, ja siksi Soklin hanke voi osaltaan auttaa ruoantuotannon haasteiden ratkaisemisessa.

Kierrätysravinteet ovat osa tulevaisuuden ravinneratkaisua, ja Yara haluaa edistää aktiivisesti kiertotaloutta tutkimalla ja kehittämällä niitä. Fosforin kierrätys ja kierrätysravinteiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä teknologioiden kehittämistä. Kierrätysravinteet eivät riitä maailman ruoantuotannon tarpeita täyttämään, joten kivennäislannoitteita tarvitaan. Tänä päivänä puolet maailman väestöstä on riippuvaista kivennäislannoitteiden avulla tuotetusta ruoasta.