Kysymyksiä ja vastauksia Soklin kaivoshankkeesta

Soklin hanke on Yara Suomen fosfaattikaivoshanke. Kaivoshankkeen selvitykset jatkuvat. Vuonna 2018 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi Yara Suomi Oy:lle ympäristöluvan Soklin kaivoksen toimintaan. Luvan valitusprosessi on meneillään hallinto-oikeudessa. Yara tekee päätöksen kaivoshankkeen jatkosta, kun teknistaloudelliset selvitykset ovat valmistuneet ja lupaprosessit on saatettu loppuun.

Soklin alueen maaperässä on runsaasti fosfaattia, jota käytetään lannoitetuotannossa. Sokli on merkittävä fosfaattiesiintymä. Fosfaatin sisältämää fosforia tarvitaan maailman kasvavan väestön ruokkimiseen. Tänä päivänä kivennäislannoitteet ovat välttämättömiä, sillä kierrätysravinteita ei ole saatavilla riittävästi.

Yara on käynnistänyt uudelleen kaivoshankkeen teknis-taloudelliset selvitykset. Yhtiö tekee päätöksen kaivoshankkeen jatkosta, kun teknistaloudelliset selvitykset ovat valmistuneet ja lupaprosessit on saatettu loppuun.

Toteutuessaan kaivosinvestointi on noin miljardi euroa ja se tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä sekä yhteiskunnallisesti että paikallisesti. Jos kaivos toteutuu, sen työllisyysvaikutusten on arvioitu olevan noin 2000 pysyvää työpaikkaa. Peruskorjattava Soklin ja Martin välinen tie tukee paikallisia asukkaita ja elinkeinoja.

Soklin kaivosalue sijaitsee maa-alueiltaan ja poromäärältään Suomen suurimman paliskunnan alueella. Hankkeen ohjaus- ja työryhmissä on yhdessä paliskunnan edustajien kanssa kartoitettu hankkeen mahdollisia vaikutuksia ja porotalouden tarpeita.

Välittömän kaivosalueen ulkopuolella vaikutukset luonnon virkistyskäyttöön syntyvät pääosin kaivokselle johtavasta tiestä, voimalinjoista, putkistoista ja maiseman muutoksesta. Esimerkiksi metsästää ja marjastaa voi jatkossakin.

Vaikutusalueella oleva Nuorttijoen vesistö on melonta- ja virkistyskalastuskohde. Muutokset virtaamissa ja vedenlaadussa jäävät Sokliojan alaosaa lukuun ottamatta vähäisiksi. Niillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen kalastusmahdollisuuksiin.

Soklissa suunnitellaan käytettävän uutta vaiheittaista toimintamallia, jossa koko aluetta ei louhita yhtä aikaa ja toiminta käynnistetään pienillä louhintamäärillä. Näin sekä aiottu allasalue että toiminnassa oleva louhosalue voidaan pitää pienempinä. Lue lisää luontoasioista.

Alueella on havaittu kaksi valtakunnallisesti uhanalaista putkilokasvilajia (lettorikko ja pohjannoidanlukko). Lisäksi alueella on kolme rauhoitettua lajia (laaksoarho, lapinleinikki ja lettorikko). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteydessä kaivosalueella tehtiin linnusto-, kovakuoriais- ja juoksuhämähäkkiselvitykset. Kaivoksen lupahakemuksen yhteydessä teimme selvitykset viitasammakon, jättisukeltajan sekä luhtakultasiiven esiintymisestä alueella. Niitä ei todettu esiintyvän. Kaivoksen lähialueella tunnetaan kaksi muuttohaukan pesintäreviiriä.

Soklin alueen geologiaa ja maaperää on tutkittu 1960-luvulla tehdystä fosfaattilöydöksestä lähtien. Geologian ja maaperän osalta eri toimijat ovat tehneet omia tutkimuksiaan alueella. Soklin malmin rikastukseen liittyen on tehty mittavaa tuotekehitystyötä sekä yhtiön sisällä että yhteistyössä mm. Geologian tutkimuskeskuksen Outokummun koerikastamon kanssa. Ympäristöön liittyviä selvityksiä alueella on tehty 1980-luvulta alkaen. Osana lupaprosesseja Yara on tehnyt lukuisia selvityksiä ja tutkimuksia alueella.

Yhtiö on selvittänyt luontodirektiivin lajien esiintymistä alueella sekä kartoittanut kaivostoiminnan vaikutuksia alueen vesistöön ja vesistöjen kemiallista tilaa. Sokliin suunnitteilla olevan yleisen tien osalta Yara on laatinut selvityksen liikenteen vaikutuksista alueelle.

Kaivosalueelle johtavan yleisen tien liikennemäärä kasvaa kaivoksen rakentamisen yhteydessä ja kaivoksen ollessa toiminnassa. Yaran suunnitelman mukaan liikenne hoidetaan rekoilla, jotka hankkeen toteutuessa vievät malmia Soklista Kemijärvelle arviolta muutamia kertoja tunnissa. Yhtiö on käynyt vuoropuhelua tiesuunnittelusta vastaavan viranomaisen kanssa, jotta tien käytöstä koituvasta melusta ja pölystä seuraa mahdollisimman vähän vaikutuksia alueelle.

Soklin alueen perussäteily on normaalia Lapin tasoa. Soklin luonnossa on uraania ja toriumia ja uraanin hajoamistuotteisiin kuuluvia radiumia, radonia ja poloniumia. Kaivoshankkeen toteutuessa Yara louhii vain fosfaattimalmia, jonka radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat keskimäärin pieniä. Soklin alueella on myös malmia, jossa on korkeampia pitoisuuksia, mutta Yara ei louhi tätä niin sanottua niobimalmia.

Soklin alueen perussäteily on normaalia Lapin tasoa. Fosfaattimalmissa, jota Yara louhisi, radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat keskimäärin pieniä. Soklin fosfaattimalmien keskimääräinen aktiivisuuspitoisuus jää Säteilyturvakeskuksen määrittämien ilmoitusrajojen alle.

Seudulla voi huoletta marjastaa, sienestää, metsästää, kalastaa ja harjoittaa porotaloutta, kuten ihmiset ovat tehneetkin. Mahdollinen kaivostoiminta ei muuta tilannetta, eli alueella voi jatkossakin esimerkiksi sienestää ja kalastaa turvallisin mielin.