Nurmien typenotto keväällä vaikuttaa sadon määrään

Kotkaniemessä on tutkittu nurmien typenottoa eri lannoitustasoilla. Alhainen typpilannoitus näkyi selkeästi vähäisempänä typenottona ja nurmen kasvuna.

Kasvukaudella 2019 Yaran tutkimusasemalla Kotkaniemessä seurattiin maan typpivarojen mineralisoitumista ja nurmien typenottoa eri lannoitustasoilla.

Nurmilohkolle perustetusta nollaruudusta (0 kg N/ha) seurattiin typen mineralisoitumista maasta kasvukauden aikana. Kuivan alkukesän aikana mineralisoituminen oli hyvin vähäistä ja vain noin 5 kg N/ha vapautui maasta nurmen käyttöön.

Kaksi muuta koejäsentä saivat kevätlannoituksessa typpeä joko 80 tai 120 kg N/ha, joista 80 kg N/ha edustaa ns. säästöversiota ja 120 kg N/ha nurmen satopotentiaalia vastaavaa lannoitustasoa.

Nurmen kevätsatoon kannattaa panostaa

Alhainen typpilannoitus näkyi selkeästi vähäisempänä typenottona ja nurmen kasvuna. Suomalaisten nurmien satoisuus perustuu suotuisaan ilmastoon, pitkään päivänpituuteen ja valtavaan kasvunopeuteen keväällä. Kevätsato onkin nurmikasvien pääsato, johon tulee panostaa.

Kotkaniemen typenottokokeet osoittavat, että typpilannoitusta säästämällä menetetään osa tästä kilpailukyvystä heti keväällä.

Typpeä lohkon tarpeen mukaan

Ensimmäisen askeleen kohti nurmien täsmälannoitusta voi ottaa helposti kirjautumalla MyYara-satelliittipalveluun ja tutkailemalla omia nurmilohkoja satelliittikuvista.

MyYara-satelliittipalvelun NDVI-kartta kertoo selkeästi peltolohkolla esiintyvästä vaihtelusta. Kuvassa tummanvihreillä alueilla nurmikasvusto on paremmassa kasvussa kuin vaaleilla alueilla.

Satelliittikuvaan liitetyistä Kotkaniemen typenottotuloksista käy lisäksi ilmi, että tummilla alueilla myös nurmien typenotto on ollut suurinta.