Ilmasto


Typpioksiduulipäästöjen vähentäminen lannoitteiden tuotannossa ja pelloilla


Typpioksiduuli on metaanin ohella merkittävin merkittävin maatalouden aiheuttama kasvihuonekaasu. Yaran kehittämällä katalyyttiteknologialla lannoitteiden valmistuksen aikaisia typpioksiduulipäästöjä on onnistuttu vähentämään merkittävästi Yara Suomen tehtailla.

Peltojen suoriin typpioksiduulipäästöihin Yara Suomi vaikuttaa myönteisesti tehokkaampien viljelykäytänteiden sekä täsmäviljelyä edistävien neuvontapalveluiden ja digitaalisten työkalujen avulla. Näin edesautetaan kasvien typpiravinteiden käytön tehokkuutta sekä optimoidaan lannoitteiden määrää pelloilla, jolloin typpilannoitteista vapautuvia typpioksiduulipäästöjä voidaan vähentää suhteessa tuotettuihin satomääriin.

Pienempi elintarvikkeen hiilijalanjälki

Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä, syntyy alkutuotannossa, kun tarkastellaan elintarvikkeen koko elinkaarta. Näin ollen kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä maataloudessa sekä lannoitteiden tuotannossa voidaan elintarvikkeen koko elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia vähentää merkittävästi. Yara Suomi pienentää elintarvikkeiden kokonaishiilijalanjälkeä tarjoamalla viljelijöille matalan hiilijalanjäljen lannoitteita. Typpioksiduulin ohella lannoitteiden tuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu Yara Suomen tehtailla vähentämään investoimalla tehtaiden energiatehokkuuuteen.

Elintarvikkeiden hiilijalanjälkeen vaikutetaan myönteisesti myös vähentämällä peltojen suoria typpioksiduulipäästöjä muun muassa kasvien ravinteidenkäytön tehokkuutta edistämällä sekä pelloilla käytettäviä lannoitemääriä optimoimalla. Suurempien, laadukkaampien ja tuottavampien satojen, sekä sitä kautta ruoan tuottamiseen tarvittavan peltopinta-alan minimoimisen kautta vähennetään myös maankäytön muutoksia (mm. metsien tai turvemaiden raivaamista pelloiksi), millä on myönteisiä vaikutuksia elintarvikkeen hiilijalanjälkeen.

Lähde: Gaia Consulting 22.6.2022

Viljasadon hiilijalanjälki

Käytetyt panokset, satotaso ja viljelytoimenpiteet vaikuttavat olennaisesti korjattavan sadon hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjäljen pienentämisen keinovalikoimassa lannoituksen optimoinnin tavoitteena on aina myös tuottava sato ja maan ravinneviljavuuden säilyttäminen.

Lannoitteen valmistuksen osuus viljasadon hiilijalanjäljestä on noin 10-30%. Matalan hiilijalanjäljen lannoitteella ja lannoitteen tarkalla käytöllä voidaan pienentää sadon kokonaishiilijalanjälkeä. Yaran matalan hiilijalanjäljen lannoitteita käyttäneistä tiloista parhaaseen satoneljännekseen yltäneillä mallas- ja rehuohran hiilijalanjälki oli 46-58 % alhaisempi kuin heikoimpaan satoneljännekseen sijoittuneilla tiloilla.

Lähde: Gaian laskelma, VM/Yara aineisto, biocode/proagria lohkotietopankki

Suuri sato pienentää lopputuotteen hiilijalanjälkeä

Suuren ja laadukkaan nurmisadon merkitys näkyy säilörehun hiilijalanjäljessä. Panosten oikea kohdentaminen ja yli 8000 kg ka/ha nurmisato alensi säilörehun hiilijalanjälkeä noin 20% verrattuna tilanteeseen, jossa nurmisato olisi jäänyt Suomen keskiarvosatojen suuruiseksi eli noin 6000 kg ka/ha.

Sadon määrä vaikuttaa samansuuntaisesti rehuohran hiilijalanjälkeen. ProAgrian lohkotietoaineistossa Yaran lannoitteita käyttänyt paras neljännes korjasi yli 5600 kg/ha rehuohrasadon. Rehuohran hiilijalanjälki nousi yli kaksinkertaiseksi, jos satotaso oli vaatimaton 2100 kg ka/ha.

Yaran matalan hiilijalanjäljen lannoitteita käytettäessä lannoitevalmistuksen osuus oli hyvillä satotasoilla noin 8% nurmisäilörehulla ja 20% rehuohralla.

Lähde: Carbo-pilottitila-aineisto ja Luke LCA laskennat n= 24, ProAgrian lohkotieto-aineisto ja Biocoden elinkaarilaskennat (2019-2020)