Kipsitutkimus aloitettiin vuosina 2008-2013 TraP-projektilla

Kipsiratkaisu full width

Fosforikuormitus on yksi Itämeren alueen suurimpia ympäristöhaasteita. Maatalouden osuus vesiä rehevöittävästä fosforista on noin 60 prosenttia. Viljelykasvit tarvitsevat fosforia kasvaakseen, mutta ongelmana on pelloilta valuva vesi, joka kuljettaa maata ja fosforia pelloilta vesistöihin. Kipsi on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi.

Tulokset perustuvat tutkimukseen

TraP -tutkimushanke on vuodesta 2008 tutkinut kipsin käyttöä fosforin sitomiseen  laboratorioissa sekä kenttätyönä yhteistyössä 20 maanviljelijän kanssa. Yaran yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat MTT, Suomen ympäristökeskus, Luode Consulting, TTS-tutkimus sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Hanketta on rahoittanut Yaran ohella Tekes.

latakko halfwidth picture

SYKE tutki kipsikäsittelyä Nummenpään 100 hehtaarin valuma-alueella, jossa maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeuma pieneni 64 prosenttia ja liuenneen fosforin huuhtoutuminen kolmanneksella. Vastaavaa muutosta ei tapahtunut läheisellä vertailuvaluma-alueella, jossa kipsiä ei käytetty. Pelloilla, joihin kipsiä on levitetty, vaikutukset ovat olleet jopa silmin nähtävissä: aikaisemmin sameat valumavedet kirkastuivat heti kipsin levityksen jälkeen.

MTT:n tutkimus tehtiin Jokioisissa kahdella pellolla. Kolmen vuoden keskiarvoina ilmaistuna kipsi vähensi veden sameusarvoja 45 prosenttia, maa-aineksen mukana kulkeutuvaa fosforia 70 prosenttia, veteen liuennutta fosforia 50 prosenttia ja veteen liuenneen hiilen pitoisuutta 35 prosenttia. Vaikutus oli suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipui asteittain ajan kuluessa.