Puhtaamman Itämeren puolesta

baltic sea front page picture

Pidetään ravinteet pellossa kasvien käytettäviksi

Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on yksi Itämeren ympäristöhaasteista. Maatalouden osuus vesien rehevöitymisestä on noin 60 prosenttia. Tärkeimmät rehevöitymistä aiheuttamat ravinteet ovat fosfori ja typpi. Kasvit tarvitsevat ravinteita kasvaakseen, mutta  ongelmana on eroosio: valumavesi kuljettaa maata ja sen mukana ravinteita vesistöihin. Ympäristön ja vesiensuojelun kannalta on tärkeää vähentää eroosiota, jotta ravinteet pysyisivät pellossa kasvien käytettävissä.
 
Eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista voidaan vähentää huolehtimalla maan hyvästä rakenteesta ja pitämällä viljavuus hyvänä sekä hyödyntämällä parhaita viljelykäytäntöjä ja uutta teknologiaa. Kun maa on hyvässä kunnossa, se kestää paremmin sadetta ja sulavaa lunta ja estää näin eroosiota ja ravinteiden valumista vesistöihin.
_

Lannoitus kasvin tarpeiden mukaan

Suomen maaperä sisältää luontaisesti niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia. Menneinä vuosikymmeninä kasveille annettiin fosforia yli niiden tarpeen, koska fosforiköyhä maa sitoi lähes kaiken fosforilannoituksen itseensä. Tämä johti pikkuhiljaa peltojen fosforipitoisuuden nousuun – tietyillä alueilla liian korkealle tasolle. 1980 -luvusta lähtien fosforilannoitusta on vähennetty. Hyvän sadon ja ympäristön kannalta viljelymaata ei pidä yli- eikä alilannoittaa. Nykyisin fosforilannoitusta ohjaa ympäristötuen ehdot, ja lannoitus tehdään viljavuustutkimukseen perustuen kasvien tarpeen mukaan.

Peltokohtaiset toimenpiteet fosforikuorman vähentämiseksi

Tällä hetkellä koko maan fosforin peltotase on lähes nolla. Se tarkoittaa, että sadon mukana fosforia poistuu saman verran kuin peltoon on lisätty. Alueellisesti on kuitenkin eroja.  Ainoastaan noin 10 prosentissa Suomen pelloista on korkea fosforipitoisuus. Lounais-Suomessa luku on 25 prosenttia. Uudellamaalla ja Hämeessä fosforin peltotase on negatiivinen, eli pellolta otettiin sadon mukana fosforia enemmän kuin peltoon lisättiin. Tämä johtaa ajan myötä maan köyhtymiseen, mikä ei ole ympäristön kannalta hyvä. On tärkeää, että toimenpiteet fosforikuormituksen vähentämiseksi kohdennetaan korkean fosforipitoisuuden peltoihin.
 
Kun lannoitus pohjautuu kasvin tarpeisiin ja maan viljavuus pidetään hyvänä, voimme tuottaa ruokaa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tämä edellyttää parhaita viljelykäytäntöjä. Lannoituksen osalta tämä tarkoittaa tarpeenmukaisia ravinteita: oikea määrä, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Näin kasvit saavat käyttöönsä juuri sen minkä tarvitsevat muodostaakseen parhaan mahdollisen sadon, eikä ravinteita siirry vesistöön tai haihdu ilmaan.
_

Yaran ratkaisut tuottavaan ja kestävään ruoantuotantoon

Yara tarjoaa viljelijöille neuvontaa ja työkaluja tasapainoiseen lannoitukseen. Viljelijöiden tueksi on kehitetty innovatiivisia ratkaisuja kuten esimerkiksi P-TraP -kipsiratkaisu, joka vähentää fosforin valumista vesistöihin ja Yara N-Sensor, jolla voidaan tehostaa typen käyttöä.
 
Yara on investoinut ympäristöpäästöjen vähentämiseen tehtaillaan. Fosfori- ja typpipäästöt ovat vähäiset suljettujen vesikiertojen ja jatkuvan kunnostustyön ansioista. Viimeisin ympäristöinvestointi on Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan ja meren väliin rakennettu suojaseinämä, jonka tavoitteena on minimoida fosforipäästöt Itämereen. 
 
Fosforikuormituksen lisäksi veteen liuennut typpi aiheuttaa rehevöitymistä. Typpeä päätyy Itämereen niin peltojen valumavesien kuin ilmakehän kautta typen oksideina (NOx). Suuret NOx-päästöt aiheuttavat merkittäviä ympäristöongelmia Itämeressä ja vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen ja luonnon ekosysteemeihin. Yaran ratkaisu NOx -päästöjen vähentämiseksi laivoissa ja teollisuudessa on SCR tai SNCR -puhdistustekniikka ja NOxCare -liuostuotteet. Diesel ajoneuvoissa Yaran Air1 AdBlue -urealiuoksen ja SCR-tekniikan avulla NOx-päästöt puhdistuvat jopa yli 90 prosenttia.

Itämeren alue tarvitsee kilpailukykyisen ja tuottavan maataloussektorin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kasvukausien piteneminen ja keskilämpötilojen kohoaminen, tekevät Itämeren alueesta tulevaisuudessa entistä tärkeämmän ruoantuotantoalueen. 
_
siilinjarvi image thumbnail

Tehtaiden ja kipsikasojen vesipäästöt

Yara pyrkii aktiivisesti pienentämään päästönsä toimipaikoillaan. Siilinjärven ja Uudenkaupungin tehtaiden päästöt mereen ovat alle lupa-arvojen ja tehdasalueilla olevien kipsikasojen fosforipäästöjä minimoidaan hyödyntämällä uusia ratkaisuja. 
thumbnail picture

P-TraP -kipsiratkaisu

Pellon kipsikäsittelyllä voidaan vähentää fosforin huuhtoutumista jopa 50 prosenttia. Kipsi vähentää myös orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja hiilidioksidipäästöjä.

thumbnail

Yara N-Sensor

Yara N-Sensor määrittää typen tarpeen ja säätää typpilannoitteen levitysmäärän paikkakohtaisesti. Näin saadaan parempi sato eikä typpeä kerry maahan tai huuhtoudu vesistöön.
thumbnail picture sitoumus

Yaran Itämeri-sitoumukset

Yara on tehnyt kaksi Itämeri-sitoumusta Baltic Sea Action Groupille. Ensimmäisen sitoumuksen tavoite oli vähentää Itämeren fosforipäästöjä ja toisen käynnissä olevan sitoumuksen tavoitteena on typpipäästöjen vähentäminen.

Stationary plants

NOx-päästöjen vähentäminen

Yara tarjoaa ratkaisuja teollisuuden, raskaiden dieselajoneuvojen ja laivojen NOx -päästöjen vähentämiseen. Yaran kehittämä Air1 AdBlue -urealiuos pelkistää typen oksidit vaarattomaksi typeksi ja vedeksi.